Hyppää sisältöön

Pohjois-Karjalan keskussairaalan historiaa

Pohjois-Karjalan keskussairaala aloitti toimintansa helmikuussa vuonna 1953 – ensimmäisenä keskussairaalana Suomessa.

1950-luku: toiminta käynnistyy
 

Keskussairaalan ovet avautuivat virallisesti 11. helmikuuta 1953. Sairaalassa oli 381 sairaansijaa ja 13 vuodeosastoa: kirurgia, sisätaudit, synnytysosasto, naistentaudit, lastenosasto, silmätaudit, erityisosasto ja yksityisosasto. Lisäksi oli keskola, röntgen, laboratorio ja poliklinikka. Henkilökuntaa oli yhteensä alle 400, joista 13 lääkäriä ja noin 300 hoitajaa.

Keskussairaala oli valtion omistuksessa vuodet 1953—1956. Vuoden 1957 alusta sairaala siirtyi omistajakuntien kuntainliitolle.

Näytetään 4 tulosta.

1960-luku: toiminta monipuolistuu

Sairaalan toiminta kehittyi voimakkaasti 1960-luvulla. Saatiin uusia erikoisaloja, muun muassa  ihotautipoliklinikka perustettiin ensimmäisenä Suomessa. Pohjois-Karjalan keskussairaala oli myös yliopistosairaalat pois lukien ensimmäinen, johon saatiin neurologian erikoislääkäri.

Kun sairaala vietti 10-vuotisjuhliaan, oli henkilökunnan määrä noussut 535:een. Myös hoidettavien potilaiden määrä oli kasvanut huomattavasti: kun perustamisvuonna potilaita oli ollut 6 500, määrä oli vuonna 1960 jo noin 13 000. Sairaalan päärakennus alkoi käydä jo 60-luvulla ahtaaksi ja mm. henkilökunnan asuinrakennuksia otettiin osastokäyttöön.

Näytetään 4 tulosta.

1970-luku: Potilasmäärä kasvaa, hoitoajat lyhenevät

Potilaiden keskimääräinen hoito alkoi lyhentyä 1970-luvulla. Kun 50-luvun alkupuolella sairaalassa vietettiin keskimäärin 2 viikkoa, aika lyheni 70-luvun loppuun mennessä noin viikkoon.

Potilaiden määrä kuitenkin jatkoi kasvamistaan ja jonotilanne oli vaikea. Esimerkiksi sappileikkausta sai jonottaa jopa kaksi vuotta. Vuonna 1973 hoidettiin yhteensä 20 700 eri potilasta 58 lääkärin ja 490 hoitajan voimin.

Näytetään 4 tulosta.

1980-luku: sairaanhoitopiiri perustetaan

Pohjois-Karjalan keskussairaala sekä Paiholan, Kuurnan ja Koppolan sairaaloiden kuntainliitot yhdistyivät vuoden 1986 alussa sairaanhoitopiiriksi. Toimintoja organisoitiin uudelleen ja myös sairaalan alue alkoi muuttua, kun ensimmäisen laajennusosan rakentaminen alkoi vuonna 1987.

30-vuotiaassa keskussairaalassa hoidettiin 26 400 potilasta. Henkilökuntaa oli 1240, joista 90 lääkäriä ja 317 hoitajaa. Uudet hoitomuodot, kuten tähystykset, yleistyivät. Uusia toimintoja ja virkoja olivat mm. diabetespoliklinikka, lasten astmapoliklinikka, ravitsemusterapeutti, lastenpsykiatri, reumatologi, verisuonikirurgi ja neonatologi.

Näytetään 4 tulosta.

1990-luku: tiukkeneva talous ja tehostuvat hoitomuodot

Lama näkyi myös keskussairaalan toiminnassa. Säästötavoitteita asetettiin, seurantajärjestelmiä kehitettiin. Toiminta keskitettiin keskussairaalaan ja Paiholan sairaalaan. 1930-luvulta toimineen Kontiolahden sairaalan toiminta loppui, samoin Kotilahden, entisen Koppolan sairaalan.

Tiukentuneesta taloustilanteesta huolimatta uudisrakentaminen ja tilojen saneeraus jatkuivat. Uusiin hoitomuotoihin ja leikkaustekniikoihin, esimerkiksi videoavusteiseen kirurgiaan, panostettiin. Leikkausjonoja lyhensi uusi lyhytkirurgian yksikkö, jossa operaatioita tehtiin päiväkirurgisesti.

Näytetään 4 tulosta.

2000-luku: Muuttuva Tikkamäki, maakunnan parhaaksi

Vuonna 2006 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri ja Honkalammen kuntayhtymä yhdistyivät ja syntyi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Kuntayhtymä työllistää yhteensä noin 2600 henkeä; 225 lääkäriä ja noin 1000 hoitajaa.

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa hoidetaan vuosittain noin 60 000 eri potilasta ja keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt muutamaan päivään. Avohoitopalvelut ovat olleet 2000-luvun trendi. 2000-luku on ollut voimakkaan uudisrakentamisen aikaa ja sairaalassa on nykyisin edustettuina kaikki yleisimmät kliiniset erikoisalat avosydänkirurgiaa ja neurokirurgiaa lukuun ottamatta.

Hoitotakuu tuli voimaan vuonna 2005 ja jonotilanne Pohjois-Karjalassa on valtakunnallisessa vertailussa hyvä. Keskussairaala on pysynyt koko 2000-luvun myös suomalaisten sairaaloiden tuottavuusvertailun kärkikastissa.

Vuoden 2017 alussa kuntayhtymä purkaantui ja keskussairaala liittyi osaksi uutta, Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää. Siun sote yhdisti erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon ja pelastuslaitoksen samaan organisaatioon. Kuntayhtymän perustivat kaikki Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi.

Näytetään 4 tulosta.

Lähteet:
Harri Mustaniemi: Rautainen operationipöytä. Pohjois-Karjalan sairaanhoidon historiaa. 1996
Pohjois-Karjalan keskussairaala 25 vuotta 1953-1978. Koonnut PKSSK tiedotustoimikunta. 1978
PKSSK:n henkilöstölehti Suakkunat 3/1992.

Kuvat:
PKSSK kuva-arkisto
Pohjois-Karjalan museo
Eeva Kontkanen
Ritva Lihavainen
Rauha Piironen

Eila Pennanen