Hyppää sisältöön

Kivun arviointi

Kivun tunteminen on hyvin yksilöllistä ja henkilökohtaista. Siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, mieliala, aikaisemmat kipukokemukset sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Myös perimällä on osuutensa kipukokemuksessa.

Kipua, sen voimakkuutta sekä kivun hoitoon käytettyjen menetelmien tehoa seurataan koko hoitojakson ajan. Kivunhoidon perustana on potilaan oma arvio kivusta ja sen voimakkuudesta. On tärkeää kertoa kivusta hoitohenkilökunnalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tieto kivusta on oleellinen kokonaishoidon ja paranemisen kannalta. Myös hoitohenkilökunta havainnoi ja arvioi kipua, koska potilas ei aina pysty itse kertomaan kivustaan.

Kipumittarit

Kivun voimakkuuden arvioinnin apuna käytämme kipumittaria. Valittavana on kaksi vaihtoehtoa  mitata kipua:

  • Numeraalisella asteikolla (NRS = Numeric Rating Scale) kysytään kivun voimakkuutta asteikolla 0–10, jolloin 0 tarkoittaa kivutonta tilaa ja 10 kovinta kuviteltavissa olevaa kipua.
  • Sanallisella asteikolla (VRS = Verbal Rating Scale) vaihtoehdot kuvata kivun voimakkuutta ovat: ei kipua, lievä kipu, kohtalainen kipu, kova kipu ja sietämätön kipu.

Tavoitteena on, että kivun voimakkuus ei nouse levossa yli 3 eli kipu on silloin lievää.

 

LUE LISÄÄ, Voiko kipua mitata (Linkki: Duodecim, Terveyskirjasto)