LA-KU-ohjelma sisältää käsikirjan, joka koostuu taitojen kartoitus- ja arviointilomakkeista ja niihin liittyvistä opetusvihjeistä. Ohjelmassa lapsen kasvu on jaettu kahdeksaan eri kehitysalueeseen jotka sisältää 640 taito-osiota;

• Kielellinen kehitys
• Kognitiivinen kehitys
• Sosiaalistuminen
• Näkö
• Korvaavat taidot
• Omatoimisuus
• Hienomotoriikka
• Karkeamotoriikka

Näkövammaisten lasten kanssa työskentelevien on tärkeää ymmärtää kuinka puutteellinen näkö vaikuttaa lapsen kehityksen eri osa-alueilla ja hallita oikeanlaiset ohjausmenetelmät. Monia näkövamman haittoja voidaan vähentää tarjoamalla lapselle turvalliset kasvuolosuhteet ja selkeä ohjaus soveltavia opetusmenetelmiä käyttäen. Näin lapsi saa monipuolisia kokemuksia ja tietoa ympäröivästä maailmasta näköä korvaavien aistien kautta.

 

Näkövammainen lapsi on ennen kaikkea oman perheensä jäsen. Lapsi kasvaa omien kehitysedellytystensä tahdissa vuorovaikutussuhteissaan kasvuympäristössään. Perhekeskeisen kuntoutustyön tavoitteena on tukea koko perheen hyvinvointia ja toimivuutta, jotta lapsi saisi mahdollisimman hyvän kasvualustan. Vanhemmat ja sisaret saavat tarvitessaan kuntoutustyöntekijöiltä opastusta ja neuvoja siitä, kuinka näkövammaisen lapsen kasvua ja kehitystä voidaan ohjata arkipäivän elämässä, hoitotilanteissa ja leikeissä.

 

Pienen näkövammaisen lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja ohjaus tapahtuu pääasiallisesti lapsen kotona, työntekijän kotikäynneillä. Ensimmäiset kotikäynnit tapahtuvat pian lapsen vammaisuuden toteamisen jälkeen ja kuntoutustyöntekijä kohtaa perheen, joka on uudessa, vakavassa ja perheelle ainutkertaisessa tilanteessa. Yleensä vanhemmat ovat saaneet lääkärin antamana ensitietoa liittyen lapsen vammaan ja vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Myös sairaalan erityistyöntekijät, kuten sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja mahdollisesti kuntoutusohjaaja ovat tavanneet vanhemmat ja keskustelleet vammaisen lapsen kuntoutuksesta ja palveluista.

 

Alussa kotikäynnit voivat tapahtua jopa 2 - 4 –viikon välein riippuen vanhempien toiveista. Näin myös työntekijä saa aikaa jäsentää perheen tilannetta ja vastata vanhempien esittämiin kysymyksiin vähitellen. Työtekijällä on mahdollisuus tarjota tietoa perheen aikataulun ja tarpeiden mukaan. Yleensä perheet ottavat vastaan ja muistavat käynnillä juuri sen tiedon, mikä koskee heidän lapsensa ja perheensä senhetkisiä tarpeita ja tilannetta.

 

Näkövammaisten lasten kuntoutusohjelmaa voidaan esitellä vanhemmille pian kuntoutusohjaajan aloitettua työnsä. Ohjelma voidaan aloittaa vähitellen ottamalla yksi osa-alue pohdittavaksi ensimmäiseksi. Jos vanhemmat esimerkiksi haluavat keskustella työntekijän kanssa vauvan puheen ja vuorovaikutuksen kehittymisestä, voidaan ehdottaa kielellisen osa-alueen arviointiin ja opetusvihjeisiin tutustumista. Mikäli lapsi saa lääkintävoimistelua, voidaan karkeamotoriikan arviointi suorittaa yhdessä vanhempien ja fysioterapeutin kanssa. Tällöin parityöskentely fysioterapeutin kanssa mahdollistaa arviointitilanteessa keskittymisen joko lapseen tai vanhempien kanssa keskusteluun.

 

LA-KU varhaiskuntoutusohjelma antaa laajan kuvan lapsen kokonaiskehityksestä ja taidoista. Näitä tietoja voidaan käyttää kuntoutussuunnitelman pohjana ja perustana myös terapioiden ja palvelujen tarpeelle.

 

Kuntoutuksen perustaksi laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä vanhempien ja eri ammattiryhmien kanssa. Kuntoutussuunnitelman tavoitteena on seurata lapsen kehitystä ja perustella hänen tarvitsemiaan kuntoutuspalveluja. Lähtökohtana ovat perheen tarpeet ja mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmaan. Lisäksi kaikki lapsen kanssa työskentelevät asiantuntijat voivat tuoda näkökantansa suunnitteluun sekä sopia yhteisistä tavoitteista ja keinoista. Kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan arvioidaan määräajoin.

 

Perheen ja työntekijöiden kannalta olisi usein käytännöllisintä tehdä vain yksi kirjallinen suunnitelma, jossa yhdistettäisiin eri tahojen edellyttämät suunnitelmat perheen ja lapsen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

 

LA-KU materiaali on kehitystyön taustalla on amerikkalainen Oregon Project for Visually Impaired and Blind Preschool Children, viides painos vuodelta 1991. Materiaali on työstetty suomen käytäntöihin Näkövammaisten keskusliitto ry:n 1994 käynnistämässä Näkövammaisten lasten varhaiskuntoutusprojektissa.

 

Suomeksi toimittaneet: Riitta Laakso, Päivi Nurmi, Eija Selmagren, Eila Tarkiainen Näkövammaisten Keskusliitto ry. Lasten kuntoutusosasto. 1997.

 

---

Honkalampi Keskus, kuntoutusohjaaja Liisa Piironen 2008