Laadukkaiden psykologipalvelujen turvaaminen
Psykologi varmistaa osaamistaan osallistumalla säännöllisesti oman erikoisalansa täydennyskoulutuksiin ja työnohjaukseen. Yksilö- ja ryhmämuotoisissa työnohjauksissa työntekijällä tai ryhmällä on mahdollisuus tutkia ja eritellä omaan ammatilliseen kehittymiseen liittyviä kysymyksiä. Työnojauksen sisällöt liittyvät usein hoitosuhteisiin tai tiimien työskentelyyn liittyviin aihepiireihin. Psykologit ovat sitoutuneet psykologityön ammattieettisiin ohjeisiin.
Psykoterapia
Psykoterapia on yläkäsite monille eri psykoterapiamuodoille, joissa kaikissa pyritään tavoitteisesti tutkimaan ja ymmärtämään ihmisen tai ryhmän psykodynamiikkaa ja siihen liittyviä ongelmia. Psykoterapeutin tuella ihminen (potilas/asiakas) pystyy luotaamaan sisäistä maailmaansa, toimintaansa ja vuorovaikutussuhteitaan ja löytämään niihin uusia näkökulmia.
Psykoterapia on ammatillisesti erikoistunutta toimintaa, jota tekevät psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuden saaneet (Valvira) työntekijät. Psykoterapeutit ovat saaneet vähintään kolmen vuoden erikoistumiskoulutuksen.
Psykoterapiaa edeltää aina hoitoarvio ja hoitosuunnitelman laadinta. Psykoterapia voi olla joko lyhytterapiaa (1-20 kertaa) tai puolesta vuodesta useaan vuoteen kestävää työskentelyä. Yksilöpsykoterapia avohoidon poliklinikoilla on useimmiten tapaamistiheydeltään kertaviikkoista tai sitä harvemmin tapahtuvaa. Potilaalle pyritään etsimään juuri hänelle parhaiten soveltuva psykoterapiamuoto ja viitekehys.
Psykologiset tutkimukset
Psykologin tutkimus käynnistyy lääkärin lähetteestä. Psykologisen tutkimuksen tavoitteena on esim. selvittää asiakkaan tai potilaan ongelmien laatua ja tarkentaa diagnoosia, suunnitella hoitoa ja kuntoutusta ja arvioida tarvittaessa opiskelu-, työ- ja toimintakykyä ja soveltuvuutta psykoterapiaan. Tutkimuksen tavoitteena on myös auttaa potilasta jäsentämään omaa tilannettaan sekä antaa välineitä itsetuntemuksen rakentamiseen ja elämänhallintaan.
Tutkimuksen kulku ja sisältö
Psykologisen tutkimuksen keskeinen työväline on kliininen haastattelu ja havainnointi, joiden avulla kartoitetaan elämänhistoriaa, nykytilannetta ja orientoitumista tulevaan. Haastattelun lisäksi käytetään erilaisia psykologisia testejä ja itsearviointilomakkeita. Tutkimusjakson jälkeen potilas saa henkilökohtaisen palautteen tutkimuksen tuloksista.
Lähettävälle taholle tieto ja mahdolliset jatkosuositukset menevät psykologilausunnon muodossa. Psykologin lausunto voi kysymyksenasettelusta riippuen sisältää seuraavia tietoja:
- Kuvauksia potilaan minäkuvasta, voimavaroista, oire- ja ongelma-alueista.
- Arvioita hoitomotivaation, toimintakyvyn ja vuorovaikutustaitojen tasosta ja sosiaalisen kuntoutumisen ennusteesta.
- Persoonallisuuden toiminnan kuvausta esimerkiksi hallinta- ja puolustusmekanismien käytöstä ja realiteettitajun tasosta.
- Arvioita kognitiivisesta toimintakyvystä sisältäen keskittymisen, muistin, kielellisen kyvykkyyden ja visuaaliset suoritukset.
- Tietoa eri häiriötilojen asteesta ja erityisvaikeuksien kuten persoonallisuushäiriöiden luonteesta tai sairauksiin liittyvistä neurokognitiivisista puutoksista.
- Suosituksia jatkotutkimuksista ja kuntoutusmahdollisuuksista.
Lisätietoa psykologien toiminnasta: Suomen Psykologiliitto ry (psyli.fi)
lPsykologien ammattilehti on Psykologi (psyli.fi)