Pohjois-Karjalan osahankkeen painopistealueet

Lääkäriksi kasvamisen tukeminen

Sovelletaan ja juurrutetaan Jyväskylässä kehitettyä PTL-koulutusputkimallia Pohjois-Karjalan alueelle vastavalmistuneiden ja erikoistuvien lääkäreiden koulutuksen kehittämisessä. Koulutusputkessa lääkärin osaamista vahvistetaan ja oppimista edistetään työelämälähtöisesti. Lääkäriksi kasvamisessa on tärkeää konkreettisen tuen ja ohjauksen saaminen ja sen turvaaminen koko koulutusputken ajalle. Koulutusputken myötä toivotaan perusterveydenhuollon työn vetovoimaisuuden ja mielenkiinnon lisääntyvän sekä nuoren lääkärin päivystysvalmiuksien parantuvan putken neljän kuukauden päivystyskoulutuksen myötä. Yhtenäinen putkimalli edistää paikallista ja alueellista tuntemusta. Koko hankealueen yhtenäiset tavoitteet lääkäriksi kasvamisen osiossa edistävät ohjausosaamisen tukemista sekä laajan sosiaalisen verkoston hyväksikäyttöä. Koulutustarpeiden vaatimuksiin sekä lääkäreiden osaamisen tueksi yhtenäistetään alueellisesti koulutusten tarjontaa mm. video- ja verkkovälitteisiä yhteyksiä hyväksi käyttäen.

 

Valmistautuminen sairaanhoitajan rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen

Hoitajien itsenäisten vastaanottojen valmistelu ja muokkaaminen tarvittavan toimintamallin mukaiseksi.

 

Akuuttien terveysongelmien arviointi

Luodaan alueellinen, yhtenäinen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin luokitus ja toimintamalli sosiaali- ja terveysministeriön raportin "Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet" pohjalta. Tavoitteenamme on että, hoidon tarpeen arvion kautta potilaat ohjautuvat oikeaan paikkaan, oikea aikaisesti.

 

Terveyshyötymallin käyttöönotto

Tavoitteena on hyödyntää terveyshyötymallin mukaista toimintatapaa soveltaen sitä Pohjois-Karjalan alueelle. Terveyshyötymallissa keskitytään potilaisiin, joilla on pitkäkestoista, jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa vaativa tila. Terveyshyötymallin tavoitteena on terveyshyödyn tuottaminen kuuden eri käytännön osa-alueen yhtäaikaisella kehittämisellä. Henkilöstön osaamista vahvistetaan potilaiden omahoidon toteutuksen tukemisessa ja potilaiden voimaannuttamisessa. Omahoidon mahdollistaminen ja omahoidon työkalujen käyttöönotto lisäävät potilaan osallisuutta hoitoprosessissa. Potilaiden hoito perustuu yhdessä tehtyyn hoitosuunnitelmaan. Palveluvalikoiman monipuolistaminen lisää työn houkuttelevuutta ja se antaa henkilöstölle mahdollisuuden tarjota erilaisia vaihtoehtoja potilaille. Vahvistetaan hoitajan itsenäistä vastaanottotoimintaa ja tuetaan omahoitajatoimintamallin käyttöönottoa. Henkilöstön päätöksenteon ja osaamisen tueksi laajennetaan näyttöön perustuvien sähköisten palvelujen käyttöä. Koulutuksen ja osaamisen tuen turvaamisella vahvistetaan henkilöstön toimintavalmiutta sekä työn sisällöllistä hallintaa. Video- ja verkkovälitteisiä yhteyksiä hyödynnetään alueellisesti henkilöstön osaamisen turvaamisena. Henkilöstön tietoisuutta lisätään kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden palveluista ja henkilöstö pystyy hyödyntämään palveluja potilaiden terveyshyödyn tavoittelemisessa. Myös potilaiden tietoisuutta lisätään kolmannen sektorin ja kunnan muiden toimijoiden terveyshyötyä tuottavista palveluista.

 

Kunnat keskittyvät kuntakohtaisten toimintasuunnitelmien mukaiseen kehittämistoimintaan. Toiminnan tukena ajatuksia, kokemuksia ja näkökulmia vaihdetaan kehittäjähoitajien verkoston kesken. Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja levitetään koko hankealueelle.