Hyppää sisältöön

Palliatiivinen hoito

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on parantumattomasti sairaiden ihmisten ja heidän läheistensä aktiivista, kokonaisvaltaista ja moniammatillista hoitoa. Palliatiivisen hoidon piiriin kuuluvat mm. levinnyttä syöpää, vaikeaa sydämen, maksan ja munuaisten vajaatoimintaa, keuhkoahtaumatautia, eteneviä neurologisia sairauksia ja dementiaa sairastavat potilaat.

Palliatiivisen hoidon tavoitteena on ylläpitää parantumattomasti sairaan ihmisen mahdollisimman hyvää elämänlaatua ennaltaehkäisemällä ja helpottamalla sairauden mukanaan tuomia oireita. Oireenmukaisen hoidon kestoa ei ole rajattu ajallisesti vaan hoito voi jatkua useita kuukausia tai vuosia, jonka aikana ihminen voi viettää aktiivista elämää.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan ihmisen parasta mahdollista hoitoa: se ei poissulje mitään sellaisia hoitotoimia, joista potilas voisi vielä hyötyä.

Siirtyminen palliatiiviseen hoitoon

Siirtyminen oireenmukaiseen hoitoon ei tapahdu äkillisesti, vaan sairauden edetessä ja perussairauden hoidon tehon hiipuessa oireita lievittävän hoidon osuus korostuu.

Kokonaan palliatiiviseen hoitoon siirtyminen vaatii selkeän hoidon linjauksen, josta lääkäri keskustelee potilaan kanssa (mistä potilas voisi vielä hoidossaan hyötyä tai vastaavasti mistä ei ole enää hyötyä). Samalla potilas voi esittää toiveitaan siitä, kuinka hän toivoisi itseään hoidettavan, jos hän ei enää itse kykenisi ilmaisemaan omaa tahtoaan hoitonsa suhteen (hoitotahdon kirjaaminen). Palliatiivisesta hoidosta käytetään omaa diagnoosikoodia Z51.5 Palliatiivinen hoito - tätä koodia voidaan käyttää myös omien perussairauksien diagnoosien rinnalla kun päätös palliatiivisesta hoidon linjauksesta on tehty. Tehty hoidon linjaus tulee kirjata selkeästi potilaan sairauskertomukseen hoitavan lääkärin toimesta niin, että se on sieltä kaikkien tietoa tarvitsevien ammattihenkilöiden helposti löydettävissä ja ymmärrettävissä (yleensä palliatiivinen hoidon linjaus kirjataan potilaan sairauskertomuksen riskitietoihin).

Palliatiivisten potilaiden hoitovastuu siirtyy yleensä asteittain perusterveydenhuoltoon. Vaikeiden oireiden kohdalla oirehoitoa voidaan toteuttaa tai sitä voidaan tukea myös erikoissairaanhoidosta käsin.

Oireenmukainen hoito

Keskeistä palliatiivisessa hoidossa on kivun ja muiden häiritsevien oireiden lievittäminen. Hoidossa huomioidaan myös psykologiset, sosiaaliset, hengelliset ja elämänkatsomukselliset asiat.

Palliatiivisen hoidon tehtävänä on sairaan ihmisen ja hänen läheistensä tukeminen niin, että he voisivat elää mahdollisimman laadukkaasti ja tasapainoisesti sairaudesta huolimatta, ja että potilas voisi kuolla arvokkaasti sitten kun sen aika on.

Palliatiivinen hoito pähkinänkuoressa:

- hoitaa kipua ja muita ihmisen häiritseviksi kokemia oireita aktiivisesti

- hyväksyy kuoleman luonnollisena osana jokaisen ihmisen elämää

- hoidon tarkoituksena ei ole jouduttaa tai pitkittää kuolemaa

- huomioi ihmisen psykologiset, henkiset ja elämänkatsomukselliset tarpeet

- auttaa ihmistä elämään elämäänsä mahdollisimman aktiivisesti kuolemaansa saakka

- parantaa elämänlaatua

- tukee sairastuneen läheisiä ennen kuolemaa ja sen jälkeen

- käyttää tarvittaessa moniammatillista lähestymistapaa potilaan ja hänen läheistensä tarpeisiin vastaamiseen

- palliatiivista hoitoa voidaan soveltaa käytäntöön jo sairauden siinä vaiheessa, kun sairauden etenemistä pyritään vielä hallitsemaan aktiivisilla hoidoilla (esimerkiksi levinnyttä syöpää hoitavan solusalpaaja- tai sädehoidon aikana tai vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidon ohessa)