USA:ssa vuonna 1972 Pohjois-Carolinan hallitus perusti Division TEACCH:in. Se on ensimmäinen (osa) valtion laajuinen, monipuolinen ja yhteiskunnan toimintoihin perustuva ohjelma, joka tarjoaa diagnostisia, kuntoutuksellisia ja oikeuksia ajavia palveluja autististen ja kommunikaatiovaikeuksista kärsiville lapsille ja heidän perheilleen. Nykyinen uudistettu versio PEP-R (Psychoeducational Profile-Revised, PEP-R ; Eric Schopler, Robert Jay Reichler, Ann Basjford, Margaret D: Lansing, Lee M: Marcus 1990). tuli myös suomen käyttöön 1994 Kehitysvammaliitto ry:n julkaisemana.Käännös Kulomäki Tuula.

 

PEP-R tarjoaa kehityksellisen lähestymistavan autistisista tai vastaavista kehityshäiriöistä kärsivien lasten arviointiin. Tuloksia käytetään yksilöllisten opetussuunnitelmien laatimisessa.

 

Kehityksellinen näkökulma arvioinnissa on tärkeä

• Koska kaikki lapset kasvavat ja muuttuvat iän mukana.
• Kun arviointia käytetään opetuksen suunnittelussa, lapsen senhetkinen kehityksellinen toimintataso on otettava huomioon tehtävien valinnassa.

Kehityksellinen viitekehys antaa keinon kuvata ja ymmärtää autistisille ja vastaavista kehityshäiriöistä kärsiville lapsille tyypillistä epätasaista oppimismallia. Lapsi voi saada tuloksen, joka kertoo hänen olevan eri toiminta-alueilla eri kehitysvaiheessa. Tehokas opetusmenetelmä täytyy sovittaa näiden eri vaiheiden mukaisesti.

 

PEP-R on taitojen ja käyttäytymisen kartoitusmenetelmä, jolla pyritään tunnistamaan epätasaiset ja omalaatuiset oppimismallit. Parhaiten testi sopii lapsille, jotka ovat iältään 6 kk – 7 v. ja joiden toiminta ei ylitä 6 – 7 -vuotiaan tasoa. Mikäli lapsi on iältään jo 7 – 12 -vuotias, mutta osa hänen kehityksellisistä taidoistaan jää 6 – 7 -vuotiaan tasolle tai sen alle, testin avulla voidaan saada hyödyllistä tietoa.

 

PEP-R antaa tietoa lapsen toiminnasta seitsemällä kehityksen osa-alueella

1. Jäljittely
2. Havaitseminen
3. Hienomotoriikka
4. Karkeamotoriikka
5. Silmän ja käden yhteistoiminta
6. Kognitiivinen toiminta (ei sanallinen)
7. Kognitiivinen toiminta (sanallinen)

Lisäksi arvioidaan poikkeavan käyttäytymisen ilmenemistä ja astetta neljällä alueella

1. Vuorovaikutus ja tunneilmaisu
2. Leikki ja kiinnostus esineisiin
3. Aistireaktiot
4. Kieli.

Arviointi tapahtuu strukturoiduissa leikkitilanteissa ja välineinä käytetään leluja sekä oppimismateriaalia. Arvioinnin suorittaja tarkkailee, arvioi ja kirjaa lapsen reaktioita koko ajan. Tulokseksi saadaan profiilit, jotka kuvaavat lapsen suoriutumista seitsemällä kehityksen alueella sekä käyttäytymistä neljällä alueella.

 

PEP-R eroaa useimmista psykologisista arviointivälineistä siinä, että se on laadittu käytettäväksi yksilöllisten kuntoutus- ja opetusohjelmien pohjaksi. Se kuuluu ensimmäisenä osana TEACCH -ohjelman julkaisusarjaan autististen ja kehityshäiriöisten lasten yksilöllisestä arvioinnista ja kuntoutuksesta (Individualized Assessment and tretment for Autistic and Developmentally Disbled Children). Sarjan julkaisut 2. Ja 3. Ovat kuntoutus- ja opetusohjelmien menetelmiä ja sisältöjä käsittelevää aineistoa (Teaching Strategies for Parents and Professionals, Schopler, Reichler & Lansing 1980; Teaching Activities for Autistic Children, Schopler, Lansind & Waters 1983), jossa ovat edeustettuina kaikki PEP-R:n seitsemän kehityksen osa-aluetta.

 

Autististen lasten testaamista on usein pidetty mahdottomana. He eivät pysty toimimaan standardoiduissa testaustilanteissa tai testimateriaaleilla normaalien lasten tavoin. Pohjois-Carolinan yliopiston tutkimusprojektissa sekä myöhemmin TEACCH -ohjelmassa on saatu Alperin (1997) näkemyksen mukaisia tuloksia siitä, että autististen lasten kyvyt voidaan arvioida luotettavasti, mikäli testitehtävät edustavat sopivia kehitystasolle. PEP-R tehtävien esittämisjärjestystä voi tarpeen mukaan muuttaa, jolloin vältetään jäykän testaustavan autistisen lapsen suoriutumiselle aiheuttamat ongelmat.

 

Kokemuksen mukaan lapsen epätarkoituksenmukainen käyttäytyminen lisääntyy, mikäli tehtävän vaikeusaste ei sovi hänen kehitystasolleen. PEP-R:n avulla voidaan tarkastella tehtävän vaikeusasteen ja käyttäytymisongelmien yhteyttä ja tutkija voi tehtävien esittämistapaa muokkaamalla auttaa tutkittavaa pääsemään hänelle parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Yleensä käyttäytymisongelmat vähenevät merkittävästi, kun tehtävän vaikeustaso tehdään sopivaksi.

 

Aikoinaan vanhempia pidettiin pääsyyllisinä lastensa autistiseen käyttäytymiseen. Monet myöhemmät tutkimukset ja kokemus ovat kuitenkin osoittaneet tämän käsityksen virheelliseksi. TEAACCH -ohjelma on alusta asti halunnut vanhemmat mukaan kuntoutustyöhön. PEP-R -profiilit ovat osoittautuneet arvokkaiksi välineiksi vanhempien ja työntekijöiden yhteistyössä. Vanhemmat ovat olleet kyvykkäitä sekä kehittämään että toteuttamaan tehokkaita koti-ohjelmia lapsensa valmiuksien lisäämiseksi ja käyttäytymisen muuttamiseksi. Ihannetapauksessa kotiohjelmat täydentävät ja vahvistavat päiväkotia tai koulua varten laadittua yksilöllistä opetusohjelmaa.

 

PEP-R:n orastavien taitojen profiili antaa vanhemmille ja ammatti-ihmisille toimivan keinon kuntoutuksen aloitusohjelman laatimiseen. Pitkällä tähtäimellä opetusohjelmaa muutettaessa ja laajennettaessa on otettava huomioon lapsen kulloinenkin kehityksen vaihe, vanhempien mielestä keskeiset tavoitteet ja opettajan suositukset.

 

Lähde: Kehityksen ja käyttäytymisen arviointimenetelmä (PEP-R) Suomenkielinen laitos: Kehitysvammaliitto ry, 1994. Käännös: Kulomäki Tuula.

 

PEP-R arvioinnin välineistö hankinnat esim.
Kehitysvammaliitto ry.
Viljatie 4 C 00700 HELSINKI
tai Oppimateriaalikeskus Opike
puh 09-3480 9350
e-mail: opike@famr.fi , www.opike.fi

---

Honkalampi keskus kuntoutusohjaaja Liisa Piironen 2008.