PORTAAT varhaiskasvatusohjelma

Portaat varhaiskasvatusohjelma on kehitetty USA:ssa 1969 käynnistyneessä Portage projektissa Wisconsinin osavaltiossa. Portaget projektin työryhmässä toimi S.Bluma, M.Shearer, A. Frohman ja J. Hilliard, jonka toimittamana Portaat varhaiskasvatusohjelma julkaistiin 1972 USA:ssa. Suomessa julkaisu ilmestyi Kehitysvammaliiton julkaisemana, suomentajina Pirkko Tiilikka, Jarkko Hautamäki 1985.

 

Portaat kuvaa lapsen kehityksen syntymästä kuusivuotiaaksi asti pieninä, toisiaan seuraavina askelina, taitoina. Taidot on luokiteltu kehityksen eri alueiksi. Ensimmäinen alue kuvaa vauvan kehitystä muutaman ensimmäisen elinkuukauden aikana. Siitä eteenpäin Portaat jakaa kehityksen viiteen alueeseen. Kunkin alueen taidot ovat siinä järjestyksessä kuin ne tavallisesti lapselle ilmaantuvat.

 

Sosiaaliseen kehitykseen; Inhimilliselle kehitykselle on välttämätöntä vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa lapsi sekä ottaa vastaan että vaikuttaa itse. Lapsi oppii jäljittelemällä, osallistumalla toimintaan ja kommunikoimalla – nämä kaikki ovat sosiaalisia perustaitoja. Koska sosiaaliset taidot liittyvät ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisten yhteisöjen elämään, toivottu sosiaalinen käyttäytyminen riippuu yhteisön tavoista ja arvoista ja vaihtelee jossain määrin eri yhteisöissä.

 

Kieleen; Kielen kehitys alkaa heti syntymän jälkeen, lähtökohtana on äänien kuuleminen. Puhe kehittyy ääntelystä ja jokeltelusta merkityksellisiksi sanoiksi ja lauseiksi. Kieli on tärkeä kommunikaation väline. Vaikka lapsi oppisi matkimaan puhetta taitavasti, sillä ei ole suurta arvoa, ellei hän ymmärrä sanomaansa eikä suuntaa puhetta muille. Kommunikoida voi ilman sanojakin. Tärkeintä on voidfa ottaa vastaan viestejä ja ilmaista itseään muille. Kommunikaatioon ja ymmärtämiseen liittyviä taitoja on kyllä Portaat –aineistossa esim. sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksen alueella. Kielen alue kuitenkin perustuu puhuttuun kieleen, eikä sitä korvaavia kommunikaatiokeinoja ole otettu huomioon. Kehityksessään viivästyneellä lapsella saattaa olla kielellisiä erityisvaikeuksia, joitten takia puheilmaisu on selvästi jäljessä muusta kehityksestä tai puhetta ei ilmaannu ollenkaan. Silloin on aloitettava puhetta korvaavien kommunikaatiokeinojen harjoittelu mahdollisimman varhain. Lapsen oppimat vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot kuitenkin tulee ottaa huomioon ja kirjata näkyväksi kielen kehitystä kuvattaessa.

 

Omatoimisuuteen; Omatoimisuuden alueeseen kuuluvat taidot selviytyä ruokailusta ja pukeutumisesta sekä huolehtia puhtaudesta ja siisteydestä. Koska nämä taidot liittyvät elämään muiden kanssa ja perheen sosiaalisiin tapoihin, ne voisi sisällyttää sosiaalisen kehityksen alueeseen. Ne on kuitenkin irrotettu omaksi alueekseen, koska ne ovat niin tärkeitä sekä lapselle että hänen perheelleen. Lapsen itsenäinen selviytyminen jokapäiväisistä toimista paitsi helpottaa perheen elämää myös merkitsee paljon lapsen persoonallisuuden kehitykselle. Selviytyminen päivittäisistä toimista auttaa näkemään itsensä muista erillisenä, itsenäisenä yksilönä.

 

Kognitiiviseen kehitykseen; Tarkoittaa ympäristön asioiden ja esineiden tiedollisen hallinnan kehitystä: esineiden käyttö eriytyy käyttötarkoituksen mukaiseksi, lapsi oppii esineiden ja asioiden pysyvyyden ja alkaa vähitellen, kielen ja käsitteiden mukaan tullessa, hallita asioita käsitteellisesti. Muistitoiminnat ovat tärkeä osa kognitiivisia toimintoja, ja muistin kehittyminen on älyllisen toiminnan laajenemisen ja vakiintumisen tärkeä tavoite. 

 

Motoriikkaan; Motoriikassa on kyse kehon ja jäsenten liikkeiden hallinnan kehityksestä. Motoriikan alueen taidot on jaettu tasapainoon ja liikkumiseen sekä käden käyttöön. Oppiminen liikkumaan ja käyttämään käsiään on ihmislapselle tärkeätä muun kehityksen välineenä. Liikkumatta ja hallitsematta kehonsa toimintaa ei lapsi voi esim. hymyillä, syödä ruokaa itsenäisesti, noutaa haluamaansa esinettä tai rakentaa tornia.

 

Portaat varhaiskasvatus ohjelmaa voi käyttää henkilö joka tuntee koko materiaalin sekä on perehtynyt lapsen kehitykseen. On tärkeää mahdollisimman varhain tunnistaa lapsen kehityksen vaikeudet joiden tunnistamisessa portaat toimii hyvänä apuvälineenä. Yhteistyössä lapsen vanhemmat ja lähityöntekijät ovat ensiarvoisen tärkeitä henkilöitä portaat arviointia koottaessa ja sen pohjalta arjen toiminnallisten tavoitteiden suunnittelussa. Kehityksellisiin vaikeuksiin vaikuttamiskeinojen ja tuen saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa antaa tukea lapsen parhaaseen mahdolliseen kehitykseen sekä konkreettisia vinkkejä ja apua arjen toimintatilanteisiin. Portaat varhaiskasvatusohjelman käyttöönottoa voi lapsen vanhemmat toivoa ja se myös toteutetaan aina heidän suostumuksella.

 

Portaat varhaiskasvatusohjelma on tarkoitettu kehitysiältään alle kuuden vuoden ikäisille. Ensimmäinen arviointikerta on alkuarviointi joka tarkentuu aina seuraavilla kerroilla. Arviointi suoritetaan haastattelemalla, havainnoimalla lasta eri tilanteissa sekä kokeilemalla jonkun taidon sujumista tietyssä tilanteessa. Lapsen taidot kootaan toiminnan arviointi lomakkeelle josta tiedot kerätään yhden sivun lomakkeelle kokonaisuuden hahmottamiseksi.

 

Mitä säännöllisemmin ja samalla työryhmällä yhteistyönä täydennetään sitä tarkemmin se alkaa kuvata lapsen yksilöllistä kehitystä. Lapsen kehityksestä tunnistetaan niitä alueita jotka on mietityttäneet jotakuta, löydetään myös niitä vahvuuksia mitä lapsi osaa sekä on juuri oppimassa. Yhteistyössä pohditaan arjen toimintatilanteisiin kasvatuksen ja kuntoutuksen painopisteet ja menetelmät johdonmukaiseen lapsen kehityksen edistämiseen pienin tietoisten ja tiedostettujen portaat askelein.

 

Joitakin vanhempien kommentteja lapsen kehityksellisten taitojen arviointitilanteesta;

  •  " Ei me osata"
  • " Osataanhan me"
  • " Onhan me opittu, vaikka tuntuu ettei mitään ole tapahtunut"
  • " Tätähän me voidaan kotonakin harjoitella. Eikö se tämän ihmeellisempää olekaan"
  • " Osaahan se meidän lapsi sentään jotain"
  • " Hei mehän voidaan lähteä opettelemaan maitopurkin avaamista"

Voinette varmaan arvata että lapsi oppii maitopurkin avaamisen kun vanhemmat se nimeävät tärkeäksi tavoiteltavaksi taidoksi, lapsi tulee myös tuota taitoa tarvitsemaan läpi elämänsä. Lisäksi tuossa yhdessä pienessä tärkeässä taidossa hän harjoittelee monta muuta taitoa esim. sormivoimaa, sormien eriyttämistä, silmän käden yhteistyötä jne…

 

Portaat antaa hyvän pohjan lapsen kehityksen seurantaan ja on tavoitteellisen vaiheittaan etenevän kuntoutuksen ja kasvatuksen toimiva sekä helposti käyttöönotettava apuväline joka ei sulje pois muiden tarvittavien menetelmien käyttöä.

 

Tämä portaat varhaiskasvatusohjelma on poistunut Kehitysvammaliiton julkaisumyynnistä mutta edelleen on käytössä käytännön työskentelyssä erityslasten varhaiskuntoutuksessa. Tämän portaat varhaiskasvatusohjelman rinnalle on nyt suomennettu ja Suomen käytäntöihin sovellettu Pikku-Portaat sekä Päiväkoti-portaat.

 

Lähde; Pirkko Tiilikka, Jarkko Hautamäki, 1985. Portaat varhaiskasvatusohjelma.

 

Honkalampi-keskus Kuntoutusohjaaja Liisa Piironen 2008