Hyppää sisältöön

Ruokahaluttomuus

Kun ihminen lähestyy kuolemaa, hänen ruokahalunsa heikkenee, nieleminen saattaa vaikeutua ja ruuan imeytyminen aineenvaihdunnan kautta elimistön rakennusaineiksi huononee.

Vakava sairaus saa ihmisen elimistön tuottamaan hormoninkaltaisia aineita, jotka aiheuttavat lihasten ja rasvan hajoamista. Tämän seurauksena ihminen laihtuu. Elimistö ei siis pysty enää käyttämään ravintoa hyväkseen syömisestä huolimatta.

Kehon aineenvaihdunnan muutos vaikuttaa myös siten, että ihminen menettää ruokahalunsa joko osittain tai kokonaan. Toisin sanoen hän saattaa syödä vain lusikallisen tai pari tai ei halua syödä ollenkaan. Tämä kuolevan ihmisen aineenvaihdunnassa tapahtuva muutos on normaali osa luonnollista kuolinprosessia. Sanotaankin, että kuoleva ihminen ei kuole koska hän ei syö, vaan ei syö koska hän on kuolemassa.

Saattohoitopotilaan ruokailu

Saattohoidossa olevan potilaan ruokailua ja nesteiden nauttimista voidaan jatkaa niin kauan kuin ihminen siihen itse pystyy ja hän sitä itse haluaa. Ruokailua voidaan tukea tarjoamalla hänelle pieniä annoksia (suuret annokset voivat tuntua potilaasta vastenmielisiltä), noudattamalla potilaan omaa aikataulua ruokailun suhteen ja valitsemalla helposti sulavia, potilaan toiveiden mukaisia ruokia.  Mahdollista pahoinvointia ja oksentelua voidaan hillitä lääkehoidolla.

Nielemisen vaikeutuminen ja janon tunne

Suun kuivaminen voi hankaloittaa saattohoitopotilaan ruokailua. Suu kuivuu kun syljen koostumus muuttuu tai sen eritys vähenee. Lisäksi hoidossa käytetyt lääkkeet (esimerkiksi kipulääkkeet, pahoinvointi- ja sydänlääkkeet) voivat aiheuttaa kuivan suun tunnetta. Suonensisäinen nesteytys ei valitettavasti auta tässä tilanteessa.

Parhaimpana hoitokeinona janon ja kuivan suun tunteeseen voidaan käyttää suun kostuttamista pienellä nestemäärällä, jääpaloilla (myös mehujää voidaan kokea hyvänä vaihtoehtona), purukumilla tai tekosyljellä. Jotkut ovat kokeneet jopa pienen tilkan ruokaöljyä hyvänä ja helpottavana keinona. Mikäli suu on kipeä, käyttöön voidaan ottaa myös paikallisesti puuduttavat kipugeelit tai -suihkeet.

Saattohoitopotilaan oman tahdon kunnioittaminen

Kun ihminen ei enää jaksa tai halua ruokailla, tätä toivetta tulisi kunnioittaa. Saattohoitovaiheessa tapahtuva suonensisäinen nesteytys voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa, aiheuttaa paikallista kipua ja turvotuksia. Samalla tavalla suonensisäinen ravitsemus voi aiheuttaa pahoinvointia, tehdä kuolevan olon raskaaksi ja epämukavaksi sekä lisätä jatkuvaa ulostamisen ja virtsaamisen tarvetta. Toisin sanoen, suonensisäisen nesteytyksen tai ravitsemuksen käyttäminen esimerkiksi omaisten rauhoittamiseksi ei ole perusteltua.

Pääperiaatteena ja tavoitteena tulisikin olla, että nesteytystä ja suonensisäistä ravitsemusta käytetään vain jos ne helpottavat potilaan vointia ja oloa. Lisäksi tulisi muistaa, ettei suonensisäinen ravinto ole ateria. Saattohoidossa hoidon päämääränä on aina hyvä oireiden lievitys ja potilaan elämänlaadun säilyttäminen.