Hyppää sisältöön

Saattohoitopotilaan palveluketju

Suomen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset ovat vastuussa saattohoitopotilaiden hyvän hoidon yhdenvertaisesta järjestämisestä ja toteuttamisesta. STM suosittaa saattohoitopolkujen kuvaamista ja toiminnan toteuttamista näiden kuvausten mukaisesti.

Palveluketjulla tarkoitetaan toimintamallia, joissa käsitellään "saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa ja organisaatiorajat ylittävää, suunnitelmallista ja yksilöllisesti toteutuvaa palveluprosessin kokonaisuutta" (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus eli Stakes, 2002). Palveluketju pitää sisällään terveydenhuollon ja muiden toimialueiden antamia palveluja. Palveluketjut virallistavat moniammatillisen ryhmätyön ja edistävät terveydenhuollon ammattilaisten välistä keskustelua kullekin kuuluvasta roolista, tehtävistä ja vastuualueista. Palveluketjujen tavoitteena on myös parantaa potilasturvallisuutta, soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa käytännön työhön sekä optimoida saatavilla olevien resurssien käyttö.

Yksinkertaisesti sanottuna palveluketjun tavoitteena ja tarjoituksena on parantaa potilaan saamaa palvelua ja käyttäjätyytyväisyyttä sekä selkeyttää terveydenhuollon ammattilaisten välistä työn- ja tehtävienjakoa.

Palliatiivinen hoidon linjaus

Palliatiivisessa hoidossa kaiken lähtökohtana on ns. palliatiivinen hoidon linjaus, josta käytetään diagnoosi-koodia Z51.5 Palliatiivinen hoito. Palliatiivinen hoidon linjaus voidaan tehdä joko erikoissairaanhoidossa (ESH) tai perusterveydenhuollossa (PTH) riippuen siitä, kenellä on kokonaisvastuu potilaan hoidosta. Yleensä kokonaisvastuu potilaan hoidosta siirtyy pikku hiljaa perusterveydenhuollon puolelle. Tieto potilaasta välitetään palliatiivisen hoidon vastuuhenkilöille perusterveydenhuoltoon käyttäen ns. "saattaen vaihtaen"-periaatetta. Saattaen vaihtaen-periaate tarkoittaa sitä, että potilas tietää aina jokaisessa hoidon vaiheessaan kuka on vastuussa hänen hoidostaan. ESH ja PTH tekevät tiivistä yhteistyötä palliatiivisen hoidon järjestämiseksi.

Tarvittaessa hoitovastuun voi aina siirtää takaisin erikoissairaanhoitoon, jos potilaan oireet tai vaikkapa haastava psyko-sosiaalinen tilanne sitä vaatii. Myös lasten saattohoito kuuluu aina erikoissairaanhoidon vastuulle.

Siun Sotessa toimiva Palliatiivinen keskus voi myös tukea erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköitä palliatiivisen hoidon toteuttamisessa.

Saattohoidon toteuttaminen

Potilaan sairauden edetessä ja voinnin hiipuessa, potilaalle tehdään saattohoitopäätös (diagnoosi-koodi Z51.5 Saattohoito). Saattohoitopäätös tehdään yhteisymmärryksessä potilaan (ja potilaan niin salliessa myös läheisten) kanssa. Saattohoitoa voidaan toteuttaa mm. potilaan kotona, tehostetun palveluasumisen yksiköissä, hoitokodeissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Saattohoidon toteutus pyritään räätälöimään Pohjois-Karjalassa potilaan ja hänen läheistensä toiveiden mukaisesti. Kotona toteutettavan saattohoidon tukena voi toimia oman kunnan kotisairaanhoito, kotihoito, kotisairaala ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos (P-K pelastuslaitoksen osallistuminen vaatii selkeän 'Kotisaattopotilaan hoitoprotokollan" kriteerien täyttämisen ennenkuin palvelua voidaan käyttää - terveyskeskuksissa on tästä tietoa).

Jos saattohoitoa toteutetaan kotona, potilaalle sovitaan yleensä ns. lupapaikka oman terveyskeskuksen vuodeosastolta. Lupapaikka tarkoittaa sitä, että tarpeen tullen (esimerkiksi jos potilaan oireet pahenevat tai potilasta hoitava läheinen uupuu) potilas voi siirtyä suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle ilman yhteispäivystyksessä tai lääkärin vastaanotolla käymistä, vuorokauden ajankohdasta riippumatta.

Pohjois-Karjalassa on lisäksi sovittu palliatiivisen hoidon palveluketju-käytänteistä niin, että joustava konsultaatioapu on saatavilla oirehoidon tueksi.