Hyppää sisältöön

Pohjois-Karjalan sote-hankkeen uutiskirje 1/2014

Uutiskirje selaimessa

Uutiskirje on tarkoitettu ensisijaisesti mukana olevien kuntien ja kuntayhtymän henkilöstölle, valtuutetuille sekä johtoryhmien jäsenille. Uutiskirje ilmestyy noin kuukauden välein. Uutiskirjeessä tullaan kertomaan hankkeen etenemisestä sekä sote-uudistukseen liittyvistä ilmiöistä. Uutiskirjeen ensimmäinen numero keskittyy hankkeen esittelyyn.

Sisältö:

  1. Mitä sote-uudistus tarkoittaisi Pohjois-Karjalalle?
  2. Pohjois-Karjalan sote-hanke ennakoi lakiuudistusta
  3. Kolumni: Sote-mylly asukkaan silmin

     

Mitä sote-uudistus tarkoittaisi Pohjois-Karjalalle?

Susanna Prokkola

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva lakiesitys on lausuntokierroksella. Kunnilla ja muilla sote-toimijoilla on lokakuun 14. päivään asti aikaa kertoa ministeriölle näkemyksensä esitysluonnoksesta.  Eduskuntakäsittelyyn lakiesitys menee marraskuussa. Jos esitys menee nykymuodossa läpi, uusi sote-järjestämislaki astuu voimaan ensi vuoden alkupuolella. Uuteen kuosiin aseteltujen sote-organisaatioiden pitäisi olla toimintavalmiudessa 1.1.2017.

Lakiesityksessä keskeisiä termejä ovat palvelujen järjestäminen ja tuottaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio.

Järjestämisvastuu olisi viidellä sote-alueella, jotka vastaisivat siitä, että lakisääteiset tehtävät ja palvelut tulevat alueella hoidetuiksi. Sote-alueet rakentuisivat pääosin nykyisten yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta, mutta kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin sote-alueeseen ne haluavat kuulua. Pohjois-Karjalan kunnat kuuluisivat todennäköisimmin Itä- ja Keski-Suomen sote-alueeseen.  Sote-alueet olisivat kuntayhtymiä.

Sote-alueet eivät lakiesityksen mukaan itse tuottaisi palveluja, vaan tuottajia voisivat olla kunnat tai kuntayhtymät, joilla on edellytykset tuottaa niin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon palvelutkin kokonaisuutena. Tuottaja voisi hankkia palveluita myös yrityksiltä ja järjestöiltä. Käytännössä minkään yksittäisen Pohjois-Karjalan kunnan edellytykset eivät riittäisi tuottajana toimimiseen, jolloin vaihtoehtona voisi olla maakunnallinen tuotantokuntayhtymä.

Lakiesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee integroida eli kaikki tehtävät ja palvelut koota yhden toimijan vastuulle. Tällä pyritään poistamaan asukkaiden kohtaamia pullonkauloja, luukutusta sekä palvelujen väliin putoamista. Organisaatioiden näkökulmasta tämä taas tarkoittaisi sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät pois kuntien vastuulta ja koko sote-henkilöstö uuden tuottajaorganisaation palvelukseen. Pohjois-Karjalassa uuteen organisaatioon siirtyisi yhteensä yli 6000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.

Valtakunnan sote-uudistuksesta on kattava tietopaketti STM:n sivuilla www.stm.fi/sote-uudistus

>>Takaisin alkuun

 

Pohjois-Karjalan sote-hanke ennakoi lakiuudistusta

Susanna Prokkola

Pohjois-Karjalan kunnat päättivät jo keväällä 2014 perustaa yhteisen hankkeen selvittämään alueellista tuotantomallia, valtakunnan sote-uudistusta ennakoiden. Pohjois-Karjalan sote-hanke järjestäytyi ennen kesälomia ja valmistelutyö hankkeen työryhmissä on alkanut nyt syksyllä.

Hankkeella on viisi valmistelutyöryhmää: palvelutuotanto-, hallinto ja talous-, tukipalvelu-, henkilöstö- ja sote–kunta-rajapintatyöryhmä. Valmistelutyöryhmien alla toimii useita alatyöryhmiä. Valmistelutyöryhmät pitivät yhteisen aloituskokouksen elokuun puolivälissä.


Hankkeen työskentelyssä asukaslähtöisyys on otettu tosissaan. Sote-uudistuksen lakiesityksessä asukaslähtöisyydellä on entistä vahvempi rooli – laki edellyttää asukkaiden näkemysten ja kokemusten hyödyntämistä valmistelussa ja päätöksenteossa sekä asukkaiden osallistumisen mahdollistamista.

Lakiesityksessä palveluiden edellytetään olevan lähellä niiden käyttäjiä. Keskittäminen olisi mahdollista vain erityisistä syistä, esimerkiksi jos ne edellyttävät kalliita investointeja tai niiden laatu vaatii erityisosaamista.

Hankkeen valmistelutyöryhmissä palveluja onkin lähdetty suunnittelemaan asukkaan housut (tai hame) jalassa. Palvelujen nykytilan kartoittaminen on paraikaa käynnissä ja kuvausten ensimmäinen versio valmistuu loka–marraskuun vaihteessa. Tarkoitus on löytää pullonkaulat eli ne kohdat, joissa asukas joutuu odottamaan, juoksee luukulta toiselle tai tippuu kokonaan palvelujen piiristä. Marraskuun aikana käydään asukkaiden kanssa laajempaa keskustelua siitä, näkevätkö he pullonkaulat samalla tavalla ja onko jotain jäänyt huomaamatta.

Nykytilan kuvausten ja asukaskeskustelun perusteella hankkeessa laaditaan uusi palvelumalli, jossa palvelujen pullonkaulat olisi minimoitu. Palvelujen kartoituksen rinnalla selvitetään myös hallintoa ja taloutta, tukipalvelujen ja henkilöstön tilannetta sekä rajapintoja mahdollisen uuden sote-kuntayhtymän ja kuntiin jäävien palvelujen välillä.

Esitys uudesta sote-tuotantoalueesta on tarkoitus olla valmiina maaliskuun lopussa ensi vuonna. Esitys lähtee kaikkiin hankkeessa mukana oleviin kuntiin hyväksyttäväksi. Jos esitys hyväksytään kunnissa, uuden organisaation valmisteleminen alkaa syksyllä 2015.

>> Takaisin alkuun

 

Kolumni: Sote-mylly asukkaan silmin

Hankkeen ohjausryhmän sihteeri Anu Niemi
perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri, PKSSK

Sote-järjestämislakiluonnoksen 30§ määrittelee sote-uudistuksessa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien reunaehdot. Sekä järjestämisvastuussa olevan sote-alueen että tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja toimivuudesta. Kyynisesti ajattelevat saattavat tulkita tämän sanahelinäksi vailla konkreettista tarttumapintaa arkitodellisuuteen. Pohjois-Karjalan sote-hankkeen valmistelussa asukaslähtöisyys on yksi keskeisimmistä hankkeen toimintaa ohjaavista periaatteista.

Hankkeen syksyyn 2014 ajoittuvassa nykytilan kuvaamisvaiheessa ammattilaiset joutuvat heittäytymään asukkaan housuihin ja pohtimaan, miltä nykyinen sote-palvelumylly näyttäytyy asukkaiden näkökulmasta katsottuna. Loppuvuodesta 2014 nämä nykytilan kuvaukset ovat alueen asukkaiden arvioitavina. On mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin eri alojen ammattilaisten ja palveluja käyttävien asukkaitten näkemykset ongelmakohdista kohtaavat. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien uudenlaisten toimintatapojen testaaminen tehdään yhteistyössä Pohjois-karjalan sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. 

Sekä nykytilan kuvaaminen että alueellisen palvelutuotantomallin mallintaminen tehdään alueen omin voimin. Hyödynnämme eri organisaatioissa olevaa, rautaisesta osaamisesta ja käytännön työstä kumpuavaa tietoa ulkopuolisen konsulttiasiantuntijuuden sijaan.  On ollut ilo havaita, miten myönteisen vastaanoton henkilöstön keskuudessa "alhaalta ylös" -kehittämistyö on saanut. Vaikka tämä työ tehdään pitkälti oman työn ohessa, näyttää se toisaalta samalla antavan myös lisävirtaa ja -energiaa arkityöhön – työhön asukkaittemme parhaaksi!

>>Takaisin alkuun