Hyppää sisältöön

Pohjois-Karjalan sote-hankkeen uutiskirje 1/2015

Uutiskirje selaimessa

Sisältö:

  1. Tekeville riittää töitä
  2. Vahvuutena pohjoiskarjalainen mutkattomuus
     

Tekeville riittää töitä

Ville Moilanen

Suunniteltu maakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava yksikkö olisi aika monen työpaikka. Samaan organisaatioon kun yhdistettäisiin selvityksessä mukana olevien kuntien sote-henkilöstö sekä nykyisen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän henkilöstö.

— Kaikkiaan sote-työntekijöitä kunnissa ja PKSSK:lla on tällä hetkellä noin 6000 vakinaista ja 1500 määräaikaista. Kuntien osalta näihin lukuihin ei ole laskettu vielä mukaan tukipalveluja tuottavaa henkilöstöä, henkilöstöasioita selvittävän henkilöstötyöryhmän puheenjohtajana toimiva Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen kertoo.

Myös työntekijöiden ammattinimikkeiden kirjo on laaja. Kaikkiaan käytössä on lähes 300 eri nimikettä. Suurimpia ryhmiä ovat muun muassa sairaanhoitajat, lähihoitajat ja sosiaalityöntekijät.

— Selvitystyön aikana on huomattu moneen kertaan, että meillä on tällä alueella töissä erittäin ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä, Lempiäinen tiivistää.

Yhtenä henkilöstötyöryhmän tehtävistä on ollut selvittää alueella olevia palkkaeroja ja pohtia miten uuden tuotantoyksikön palkat saataisiin samalla tasolle. Tasa-arvoisen yhteiskunnan periaatteena kun on, että samasta työstä on saatava sama palkka. Tällä hetkellä kuntien ja PKSSK:n välillä on eroja. Esimerkiksi sairaanhoitajan työtä tekevä voi saada eri palkkaa Joensuussa, Kiteellä, Nurmeksessa tai PKSSK:lla.

— Palkkojen yhtenäistämisen periaatteita voidaan tehdä tarkemmin vasta sitten, kun mahdollinen sote-organisaatio on päätetty perustaa. Vasta sen jälkeen päästään neuvottelemaan työnantajien ja henkilöstön kesken. Se on kuitenkin selvää, että kenenkään palkka ei laske, ellei työtehtävissä tule muutoksia, Lempiäinen painottaa.

Sote-puolelta on vuoteen 2016 mennessä jäämässä eläkkeelle noin 440 ihmistä ja sen jälkeen noin 200 henkeä vuosittain. Rekrytointiin on panostettava.
Kuva: Joensuun kaupunki.

 

Selvitystyössä on varmistunut myös, että tekeville käsille riittää töitä myös tulevaisuudessa. Asukkaiden keski-ikä nousee ja palvelutarpeet kasvavat. Myöskään kunnille asetetuissa palveluvelvoitteissa ei ole nähtävissä vähenemistä. Samaan aikaan eläköityy myös sote-henkilöstöä.

— Vuoteen 2016 mennessä vanhuuseläkkeelle on jäämässä noin 440 ihmistä ja sen jälkeen eläkepoistumaksi on arvioitu yli 200 ihmistä vuosittain. Selvää on, että osaavan henkilöstön rekrytointiin on panostettava uudessakin tuotantoyksikössä.

Vaikka uusi tuotantoalue tuo muutoksia, valtaosa työntekijöistä jatkaisi entisissä tehtävissään myös uudessa organisaatiossa. Lempiäisen mukaan mahdollisesti edessä olevaan muutokseen kannattaa suhtautua avoimesti.

— Innokas ja reipas ote omaan työhön ja sen kehittämiseen sekä positiivinen asenne - niillä pärjää aina olipa organisaatio millainen hyvänsä. Tärkeimmässä roolissa on kuitenkin hyvin tehty perustyö.

>>Takaisin alkuun

 

Vahvuutena pohjoiskarjalainen mutkattomuus

Jussi Turunen

Pohjoiskarjalainen mutkattomuus on työpaikoilla yksi mieluisimpia asioita useiden sote-työntekijöiden näkökulmasta. Täällä on erityinen henki ja tapa tehdä työtä. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla arvostetaan lisäksi asukkaiden tuntemista, joka tuo laatua kohtaamiseen. Asukkaat kokevat tulleensa kohdatuksi paremmin, jos he asioivat entuudestaan tutun ihmisen luona.

Tiedot käyvät ilmi ympäri maakuntaa kerätyistä palautteista, joita kerättiin viime syksynä alan ammattilaisilta. Haasteiden lisäksi sekä työntekijät että asukkaat löysivät nykyisistä palveluista useita positiivisia puolia.

Asukkaat kokevat tulleensa kohdatuksi paremmin, jos he asioivat entuudestaan tutun ihmisen luona. Kuva: Joensuun kaupunki.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon osaajia on palautteiden perusteella ollut Pohjois-Karjalassa pääosin riittävästi viime vuosina, vaikka joitain puutteita löytyy. Esimerkiksi hoitopuolen lähihoitajia kaivataan lisää useisiin kuntiin. Ammattitaitoisia ja motivoituneita kollegoja pidetään tärkeinä työn sujuvuuden ja ammatissa jaksamisen kannalta. 

Palautteita antaneet asukkaat kiittävät muun muassa sitä, kuinka ihmistä pyritään kuuntelemaan. Selväsanainen kommunikaatio ja sen vaaliminen ovat keskeisessä roolissa onnistuneessa palvelussa. Lisäksi asukkaat pitävät pienten paikkakuntien asiakaskäytäntöjä joustavina.

Yhteiset tietojärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuollon välillä keräävät sekä kiitoksia että risuja. Työntekijät pitävät hyvänä, että tieto on mahdollista saada siirtymään järjestelmien välillä, vaikka käytön sujuvuutta voitaisiin yhä kehittää jatkossa.

>> Takaisin alkuun