Hyppää sisältöön

Pohjois-Karjalan sote-hankkeen uutiskirje 2/2014

Uutiskirje selaimessa

Sote-hankkeen työryhmissä on syksyn aikana koottu ammattilaisvoimin kuvaukset alueen sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisistä pullonkauloista. Pullonkauloilla tarkoitetaan sellaisia kohtia järjestelmässä, joissa toiminta hidastuu, ruuhkautuu tai pysähtyy, ja näin estää koko järjestelmää toimimasta halutulla tavalla. Pohjois-Karjalassa pullonkauloja on lähestytty asukkaan näkökulmasta: mikä estää asukkaita saamasta tarvitsemiaan palveluja supsikkaasti.

Marraskuun aikana kerätään tietoa siitä, vastaavatko ammattilaisten näkemykset asukkaiden kohtaamia ongelmia. Kerro sinäkin mielipiteesi, ammattilaisena tai asukkaana!

Sisältö:

  1. Mistä kiikastaa? Ammattilaisten näkemyksiä pullonkauloista
  2. Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee juuriin asti ulottuvia uudistuksia
  3. Kolumni: Salli osallisuus!

     

Mistä kiikastaa? Ammattilaisten näkemyksiä pullonkauloista

Susanna Prokkola

Hankkeen työryhmissä ja kuntatyöpajoissa on syksyn aikana kartoitettu palvelujen pullonkauloja asukkaan näkökulmasta. Pullonkauloilla tarkoitetaan yleisesti sellaisia kohtia järjestelmässä, joissa toiminta hidastuu, ruuhkautuu tai pysähtyy, ja jotka näin estävät koko järjestelmää toimimasta halutulla tavalla.

Pullonkauloja on ollut pohtimassa yhteensä yli 500 ammattilaista. Osallistujia on ollut kaikista kunnista, perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja erikoissairaanhoidosta. Yksittäisiä ongelmakohtia on kirjattu satoja, mutta yleisimmin toistuneet pullonkaulat liittyivät saavutettavuuteen, ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamiseen sekä yksittäisen asiakkaan tarvitsemien palvelujen koordinointiin.

Työryhmissä ja kuntatyöpajoissa on pohdittu asukaslähtöisyyttä ja palvelujen pullonkauloja. Kuvauksista on työstetty kysymyspatteristo asukkaiden kommentoitavaksi.

 

Palvelujen saavutettavuuden ongelmat tarkoittavat mm. sitä, että asukas ei aina saa yhteyttä puhelimitse, sähköisesti eikä välttämättä edes paikan päällä käymällä. On myös vaikeaa löytää tietoa, mihin ja keneen pitäisi ottaa yhteyttä. Tätä tietoa puuttuu yhtä lailla asukkailta kuin ammattilaisiltakin. Saavutettavuuden ongelmat näkyvät käytännössä esimerkiksi ns. ylimääräisinä päivystyskäynteinä, kun asiakas ei ole löytänyt muuta paikkaa, mihin olla yhteydessä, tai ei ole saanut muualle yhteyttä.

Asukkaiden ja sote-ammattilaisten kohtaamiseen liittyviä ongelmia nostivat esille erityisesti lasten ja ikäihmisten kanssa työskentelevät. Kyse ei ole niinkään puutteellisista vuorovaikutustaidoista kuin ajan ja eri ammattilaisten työnkuvan asettamista rajoituksista: onko aikaa kuunnella yksilön toiveita ja kenelle kuuluu vaikkapa eläkeläisen palovaroittimen patterin vaihtaminen.

Palovaroittimen patterinvaihto-ongelma liittyy myös palvelujen koordinointiin.  Kuka vastaa siitä, että yhteisen asiakkaan kanssa eri organisaatioissa työskentelevät sote-ammattilaiset työskentelevät kaikki yhteisen tavoitteen eteen, ja varmistaa, että patterinvaihtajakin löytyy? Tämä ei ole tällä hetkellä aina selvää virkamiehillekään saati asiakkaille.

Hankkeen työskentely on monissa paikoissa yhdistänyt ensimmäisen kerran eri alojen ammattilaiset saman pöydän ääreen ja samalla on jo ryhdytty ratkaisemaan tiettyjä yhteisiä ongelmia, mm. yksinkertaistamaan konsultaatiokäytänteitä. Laajempi ratkaisujen etsintä alkaa kuitenkin ensi vuoden puolella sen jälkeen, kun palautteet on kerätty asukkailta ja kunnista. Kaikki pullonkaulojen kuvaukset ovat lähteneet marraskuun alussa kommentointikierrokselle kuntiin ja niistä on työstetty kyselypatteristo asukkaita varten.

>>Takaisin alkuun

 

Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee juuriin asti ulottuvia uudistuksia

Susanna Prokkola

Ihmislähtöisyys on varmasti yksi niistä sanoista, joita moni sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen käyttäisi kuvaamaan omaa työtään. Ja mikä ettei, sillä alan ammattietiikassa korostuvat ihmisarvo, välittäminen ja muut humaanit arvot. Mutta se, että järjestelmässä toimivat ammattilaiset ovat ihmislähtöisiä, ei vielä tee järjestelmästä ihmislähtöistä.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen asiantuntija VTL Kauko Koivuniemen mukaan järjestelmää on muutettava, jotta käsitys julkisista palveluista muuttuisi:

– Nykyisessä järjestelmässä toiminta on siiloutunutta eli tiettyä asiaa hoidetaan aina omassa organisaatioyksikössään. Vaikka siilon sisällä henkilökunta tekisi parhaansa, voi asiakas kokea turvattomuutta ja pelkoa, sillä asiakas mittaa saamaansa palvelua kokonaisuutena oman pärjäämisensä kautta.

Siksi järjestelmää pitää kehittää asukkaiden näkökulmasta: madaltaa rajoja järjestelmän osien välillä, kulkea asiakkaan rinnalla ja mitata kokonaisuuden toimivuutta asiakkaiden kokemuksen kautta. Liike-elämässä asiakkuuksien johtaminen on jo pitkään ollut itsestäänselvyys, ja julkisella sektorilla asiakasnäkökulma on muuttanut toimintatapoja mm. Kansaneläkelaitoksessa ja verohallinnossa. Sama muutos on edessä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Koivuniemen mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on tähän saakka rakentunut tuotantologiikalle, jossa toimintaa mitataan hoitopäivillä, vastaanottokäynneillä ja suoritteilla. Tuotannon tehokkuus ja tuottavuus ovat Koivuniemen mukaan yksinään väärät mittarit sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Pitäisi mitata mieluummin palvelujen vaikuttavuutta ja korvata tuotantologiikka palvelulogiikalla:

– Tarvitaan kaksi mustaa laatikkoa, kuten lentokoneissa. Toinen mittaa teknisiä tietoja siitä, miten prosessi sujuu. Toinen taas tallentaa tietoa asiakkaiden kokemuksista. Nämä yhdistämällä saadaan oikea kuva palvelun toimivuudesta ja vaikutuksista.

Koivuniemi pitää sote-uudistusta merkittävimpänä muutoksena sitten kansanterveyslain säätämisen ja seuraa mielenkiinnolla Pohjois-Karjalan sote-hankkeen etenemistä:

– Pohjois-Karjalassa ollaan tällä hetkellä selvästi pisimmällä siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on otettu todesta ja lähdetty tarkastelemaan palveluja yhteisesti ja asiakaslähtöisesti. Maakunnalla on kaikki mahdollisuudet toimia uudistuksen johtotähtenä, toivon että innostus kehittämiseen jatkuu.

--                                                                            

Kauko Koivuniemi on ollut kirjoittajana teoksissa Kohti asiakkuutta – Ihmistä arvostava terveydenhuolto sekä Terveydenhuollon kompassi – Avain asiakkuuteen. Koivuniemi on 26.11. Joensuussa ASSI-hankkeen loppuseminaarissa puhumassa aiheesta "Arjessa pärjääminen asukaslähtöisten palvelujen ytimessä", katso ohjelma.

>> Takaisin alkuun

 

Kolumni: Salli osallisuus!

Asukkaiden marraskuun toteuttamistyöryhmän jäsen Hanna Pieviläinen, projektipäällikkö, oSallisuushanke Salli, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Osallisuuden käsite on monitasoinen. Se on osallistumista laajempi käsite, joka sisältää ihmisen yksilöllisen kokemuksen kuulumisesta ympäröiviin yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Keskeistä osallisuuden kokemuksessa on luottamus, sitoutuminen ja kuulluksi tuleminen. Palvelujärjestelmällä on myös tärkeä rooli ihmisen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa erityisesti erilaisissa elämän taitekohdissa tai kriisitilanteissa. Oikeaan aikaan saatu oikeanlainen apu kantaa pitkälle. Palvelujärjestelmäkontekstissa osallisuudesta puhutaan usein käsitteillä asiakasosallisuus, asiakaslähtöisyys tai asiakaskeskeisyys.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaiden osallisuus on tavoite ja arvo. Tutkimusten mukaan osallisuuden käytännön toteutumisessa edelleen parantamisen varaa. Sosten julkaisemassa vuoden 2013 Sosiaalibarometrissa sosiaalijohtajilta, terveyskeskusjohtajilta, Kelan toimistojen johtajilta ja TE-toimistojen johtajilta pyydettiin arviota asiakaskeskeisyyden toteutumisesta oman organisaation käytännön toiminnassa. Vastaajista vain 17 % oli sitä mieltä, että asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen toteutuu melko hyvin tai hyvin. Tehtävää tällä saralla siis riittää koko Suomenmaassa.

Pohjois-Karjalassa asukkaiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien osallisuuden vahvistaminen on nähty tärkeänä asiana. Asukkaiden marraskuun toteutuksessa ja koko Pohjois-Karjalan sote-hankkeen toiminnassa ollaan osallisuuden äärellä, hakemassa kuntalaisilta palautetta palvelujen toimivuudesta. On kaikkien etu, että sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat kuntalaisten tarpeisiin. Palvelujen käyttäjillä on arvokasta tietoa, jota hyödyntämällä palveluja saadaan kehitettyä enemmän ihmisten tarpeita palveleviksi. Osallisuuden mahdollistaminen onnistuu parhaiten kun puhalletaan yhteen hiileen. Yhteistyössä on voimaa, myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä.

>>Takaisin alkuun