Hyppää sisältöön

Pohjois-Karjalan sote-hankkeen uutiskirje 2/2015

Uutiskirje selaimessa

Sisältö:

  1. Perhepalveluissa etsitään sopivin apu
  2. Pieni keksii keinot tukipalveluissa
  3. Sote-työssä haetaan yhä maakunnan hyvää


     

Perhepalveluissa etsitään sopivin apu

Jussi Turunen

Liperissä lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut siirtyivät vuoden alusta hallinnollisesti saman katon alle omaksi yksikökseen. Päämääränä on, että asiakkaan asioita hoitaa jatkossa yksi omatyöntekijä, eikä perheen tai nuoren tarvitse mennä apua saadakseen usean eri työntekijän puheille.

Perhekeskuksen ajattelu on lähtenyt tarpeesta kehittää perhetyötä, poistaa hallinnollisia rajoja ja ajatella asiakkaan saavan palvelua "mitä saisi olla" -periaatteella niissä rajoissa kuin resurssit antavat myöten. Eli ei kaikille kaikkea, vaan tavoitteellisesti ja suunnitellusti asiakasta kuullen.

Keskukseen voi soittaa puhelintuntien aikana, ja vastaamassa on aina paikallinen työntekijä.  Lapsesta tai nuoresta esiin noussut asia käsitellään perhekeskuksessa yhteensä 11 työntekijän viikkotiimissä, jonka jälkeen nimetään vastuullinen yhteyshenkilö hoitamaan jatkoa yhdessä perheen kanssa.

Vuoden alusta käytännön työ perheiden kanssa ei ole vielä suuremmin muuttunut. Yleisen linjauksen mukaan lapsen tai nuoren auttamisen tulisi tapahtua kaikista mieluimmin tämän kasvuympäristössä, eikä pelkästään palvelupisteellä tai muulla vastaanotolla.

Erityisen tärkeää on, että asiakas kokee saavansa tarpeellisen avun yhdeltä luotettavalta ihmiseltä, jolla on samaan aikaan taustalla käytettävissään kaikkien perhekeskuksen työntekijöiden asiantuntemus. Perheiden ei tulisi joutua hakeutumaan joka asiassa eri ihmisen luo. Avoimella tiimityöskentelyllä pyritään varmistamaan, että eri alojen osaajilla on asioiden hoidossa yhteinen linja.

Uuden yksikön toivotaan kokonaisuudessa helpottavan ja selkeyttävän asiakkaan avunsaantia. Perhekeskus tarjoaa kotipalvelua ja perhetyötä, ohjausta, neuvontaa sekä kuntoutusta ja terapiaa. Sille kuuluvat kaikki lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut paitsi neuvola sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut.

Liperin psykososiaalisten palvelujen johtaja Eeva Seppänen (vas.) ja Perhekeskuksen johtaja, psykologi Iija Den Herder toivovat uuden yksikön helpottavan asiakkaan avunsaantia. Kuva: Jussi Turunen

>>Takaisin alkuun

 

Pieni keksii keinot tukipalveluissa

Jussi Turunen

Erikokoiset kunnat ovat pitkään olleet hyviä kehittämään omannäköisiään ja itselleen tarpeellisia tukipalveluita.  Lieksan kaupunginjohtajan Esko Lehdon mukaan pienissä kunnissa on perinteisesti täytynyt pärjätä niukemmilla voimavaroilla. Samalla se on johtanut käytännön kekseliäisyyteen.  

Lieksan kaupunginjohtajan Esko Lehdon mukaan puhelinpalveluja tulisi kehittää yhtä aikaa tietojärjestelmien kanssa. Kuva: Jussi Turunen

– Pienemmän on usein pakko pärjätä paremmin kuin suuremman. Tukipalveluiden turvaaminen on tärkeää myös jatkossa, ja niiden täytyy olla samalla kustannustehokkaita, tukipalvelutyöryhmän puheenjohtajana toimiva Lehto kertoo.

Ryhmän väliraportissa selvitettiin siivous-, ravinto-, kiinteistönhoito- ja logistiikkapalvelujen nykytilaa. Tiedot kerättiin sähköpostilla tehdyillä kyselyillä.

– Esimerkiksi pienten kuntien siivoojat, ruokahuolto ja toimistohenkilökunta ovat sopeutuneet hyvin tekemään tukipalvelut itselleen tarpeellisella tavalla. Nyt selvitämme työryhmässä eri vaihtoehtoja, kuinka laajemmassa sote-kokonaisuudessa palveluja olisi mahdollista sovittaa yhteen.

Lehdon mukaan myös puhelinpalveluja olisi hyvä kehittää samaan aikaan tietojärjestelmien kanssa.

– Lieksassa hoidettiin aikanaan usean kunnan asiakaspalvelua oman puhelinvaihteen välityksellä, Lehto muistaa.

Ruoan ja siivouksen arvo yli 50 miljoonaa vuodessa

Kuntien ja PKSSK:n alueella on siivottavaa noin 670 000 neliömetrin edestä, joista 32 % on sote-neliöitä.

Aterioita valmistetaan yhteensä 33 600 päivässä. Soten osuus aterioista on noin 29 %.

Nykyisellään työpanos ruokapalveluissa on yhteensä noin 449 henkilötyövuotta ja siivouksessa 490. Vuodessa kaikkien tilojen siivoukseen käytetään arviolta 21 miljoonaa euroa ja aterioiden tuottamiseen noin 32 miljoonaa.

Vuoden 2015 alusta PKSSK perustaa uuden logististen palvelujen yksikön, jonka alaisuuteen siirtyvät kuntayhtymän materiaali- ja henkilökuljetukset, sisäiset potilaskuljetukset sekä lähetit.

Kiinteistönhoito säilynee nykyisten omistajien vastuulla eikä sitä lueta sote-tuotannon tukipalveluksi.

Lähde: Tukipalvelutyöryhmän väliraportti 19.1.2015

>>Takaisin alkuun

Sote-työssä haetaan yhä maakunnan hyvää

Jussi Turunen

Pohjois-Karjalan sote-hankkeen työ jatkuu edelleen, vaikka perustuslakivaliokunta esitti lausunnossaan tarkennusehdotuksia sote-esityksen rahoitus- ja hallintomalliin.

Perustuslakivaliokunnan lausunnolla ei ole Pohjois-Karjalan sote-valmisteluun suurta vaikutusta, sillä suunnittelutyössä on otettu huomioon mahdollisuus, että esitys ei menisi läpi nykyisessä muodossaan. 

Valiokunnan tekemät huomautukset koskivat erityisesti kansanvallan toteutumista ja kuntien itsehallintoa sekä lakiehdotuksessa suunniteltua rahoitusmallia.

Joensuun kaupungin tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen totesi Pohjois-Karjalan sote-hankkeen koordinaatiotyöryhmän kokouksessa, että työtä jatketaan, sillä maakunnassa on päästy jo pitkälle yhteistyössä ja suunnittelussa.

– Työryhmä jatkaa valmistelua ja haetaan yhdessä edelleen maakunnan hyvää, Kuosmanen kertoi.

Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula totesi Suomenmaalle antamassaan haastattelussa, että maassa on useita alueita, joissa on jo aloitettu tuotantovastuualueen valmistelu.

– Kaiken tämän epävarmuuden keskellä nostan esimerkkinä Pohjois-Karjalan. Siellä ei ole odoteltu eikä ihmetelty, vaan tuotantoalueen valmistelua on viety eteenpäin asiakaslähtöisesti viime viikkojen ja kuukausien aikana aivan esimerkillisellä tavalla, Rehula sanoi Suomenmaalle 19.2.2015.

>> Takaisin alkuun