Hyppää sisältöön

Pohjois-Karjalan sote-hankkeen uutiskirje 3/2014

Uutiskirje selaimessa

Sisältö:

  1. Kannustaako rahoitusratkaisu terveyttä ja hyvinvointia edistävään ja kustannustehokkaaseen toimintaan?
  2. Asukkaiden marraskuu: ruusuja ja risuja
  3. Kolumni: Siun sotesta ehyt kokonaisuus, Arja Jämsén

     

Kannustaako rahoitusratkaisu terveyttä ja hyvinvointia edistävään ja kustannustehokkaaseen toimintaan?

Joensuun tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksi keskeisimmistä kysymyksistä kunnissa on: mitä se maksaa. Kun 4. joulukuuta sote-lakiehdotuksen viimeisin versio tuli julkiseksi, julkaistiin samassa yhteydessä myös arviolaskelmat siitä, miten kuntien rahoitusosuus muuttuisi nykyiseen kustannustasoon verrattuna.

Ehdotettu rahan kulku on monimutkainen. Valtio antaa kunnille rahaa sovittujen valtionosuuskriteereiden mukaan. Tämä raha kattaa kuntien menoista noin neljänneksen. Kunnat ovat vastuussa sote-palvelujen rahoituksesta ja ne lähettävät oman maksuosuutensa sote-alueelle (meillä itäinen sote-alue, joka muodostuu 68 kunnasta ja neljästä maakunnasta, joita ovat Pohjois-Karjala, Pohjois- ja Etelä-Savo sekä Keski-Suomi). Tämä sote-alue kerää rahat kaikista kunnista ja vastaa palvelujen järjestämisestä. Sote-alueelta rahat tulevat sitten neljälle maakunnan kokoiselle tuotantoalueelle, jotka vastaavat palvelujen tuottamisesta. Pohjois-Karjalassa olemme jo tekemässä selvitystä, että saisimme rakennettua omiin tarpeisiimme hyvin reagoivan maakunnallisen kokonaisuuden, Siun sote lempinimeltään.

Julkistetut rahoitusarviot näyttäisivät kohtelevan kuntia eri tavoin. Osa maakuntamme kunnista joutuisi maksamaan selvästi nykyistä enemmän ja osa taas selvästi vähemmän. Pohjois-Karjala on tuottanut sote-palvelut tehokkaasti ja rahoitusarvion mukaan joutuisimme maakuntana maksamaan enemmän.

En halua lähteä spekuloimaan kuntien lisääntyvillä tai vähenevillä maksuilla, koska uskon tätä rahoitusasiaa vielä muokattavan sellaiseksi, joka kohtelee kuntia oikeudenmukaisemmin ja kannustaa asukaslähtöiseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon.

>>Takaisin alkuun

 

Asukkaiden marraskuu: ruusuja ja risuja

Hanketyöntekijä Heli Aalto

Asukkaiden marraskuun tuloksena on joulukuun puoliväliin mennessä kertynyt yli 800 erilaista palautetta palveluista. Tässä vaiheessa voidaan aineiston perusteella sanoa, että alueemme asukkaat ovat sekä tyytyväisiä että tyytymättömiä sote-palveluihin. Saman kunnan sisällä sosiaali- ja terveyspalvelut saavat yhtä aikaa niin kiitosta kuin risuja.

Asukasosallisuus on kirjattu sote-järjestämislakiesitykseen vahvasti. Se velvoittaa palvelujen tuottajaa kuulemaan asukkaita palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Asukkaiden osallisuus on kirjattu myös moneen muuhun lakiin jo aiemmin, mutta käytännössä osallisuutta palvelujen osana on vielä vara kehittää.

Pohjois-Karjalan sote-hanke, "Siun sote", lähti suunnittelemaan ja toteuttamaan asukasosallisuutta yhteistyössä Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Kokonaisuus nimettiin Asukkaiden marraskuuksi, sillä suurin osa erilaisista toimenpiteistä tapahtui marraskuun aikana. Käytännössä Asukkaiden marraskuun aikana kerättiin palautetta sosiaali- ja terveyspalveluista eri menetelmillä Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella.

Asukkailta kerättiin palautetta mm. yleisötilaisuuksissa, joita järjestettiin kuudella paikkakunnalla. Nurmeksessa tilaisuus pidettiin 20.11. Kuva: Elina Pajula.

 

Asukkaille tarkoitettuja seututapaamisia järjestettiin kuudella paikkakunnalla. Asukkaat saivat kuulla uudistuksesta ja antaa palautetta palveluista galleriakävelyn keinoin. Otakantaa.fi/siunsote –sivustolla on mahdollisuus kertoa näkemyksiään palveluista 15 kyselyn ja avoimen palautteen keinoin vuoden 2014 loppuun asti. Karelia-ammattikorkeakoulun 25 opiskelijaa keräsi palautetta eri paikoissa, kuten terveyskeskuksissa, uimahallissa, kauppakeskuksissa jne.  Lisäksi alueen 400 järjestöä sai kirjeen, jossa heitä kutsuttiin yhteistyöhön ja monet järjestöt keräsivätkin tietoa esim. omissa tilaisuuksissaan.

Asukkaiden kuulemisessa kävi selväksi, että palveluprosessiin vaikuttavat lukuiset seikat eikä vähiten se, että palveluissa tuotetaan asioita ihmiseltä ihmiselle. Palautetta tuli erityisesti yhteydensaannista ja kohtaamisesta. Jälkimmäisestä asukkaat antoivat myös paljon kiitosta kehittävän palautteen lisäksi. Isona asiana voidaan nähdä myös palvelujen koordinointi: matalan kynnyksen paikkoja kaivataan  ja "luukuttamisen" lopettamista toivotaan.

Asukkaiden marraskuun tulokset viedään vuoden 2015 alussa eri toimijoiden, kuten kuntien, tietoon. Hankkeen työryhmät jatkavat vuoden vaihteen jälkeen palvelujen mallintamista saadun palautteen pohjalta.

>> Takaisin alkuun

 

Kolumni: Siun sotesta ehyt kokonaisuus

Arja Jämsén, Yksikön johtaja
Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Sote-integraatio toistuu puheissamme usein.  Se tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon eheitä palvelukokonaisuuksia ja sujuvia palveluketjuja.

Miksi sote-yhteyttä tarvitaan? Tiedossa on, että hyvinvointi- ja terveysvajeita ja -eroja ei poisteta pelkillä terveydenhuollon keinoilla. Siun sotessakaan ei ole kyse vain terveydenhuollon uudistamisesta.

Asia ei ole ihan uusi. Jo nelisenkymmentä vuotta sitten Lempäälän kunnassa oltiin innostuneita yhdistetystä sosiaali- ja terveyslautakunnasta. Taisi olla ensimmäinen laatuaan maassa. Työskentelin siellä silloin nuorena sosiaalityöntekijänä.

Miksi päivänselvä asia on edennyt niin hitaasti? Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, hallinto, rahoitus ja kehittäminen ovat kulkeneet eri tahtia. Palvelujärjestelmä on sirpalemainen ja luotu pala palalta. Yhteistyölle on myös asenteellisia esteitä – ja kiirekin vaivaa.

Ihminen ei ole vain terve tai sairas. Elämä on monimutkainen kokonaisuus. Ajatellaanpa vaikka lapsiperheitä, mielenterveys- tai päihdekuntoutujia, työttömiä tai vanhuksia.

Arkeen kasaantuu terveysongelmien lisäksi usein myös toimeentulovaikeuksia, asumisen ongelmia, ihmissuhdevaikeuksia. Taustalta voi löytyä puutteellinen koulutus, työttömyyttä tai yksinäisyyttä.

Voimia kuntoutumiseen tai elämäntapamuutokseen voi olla vaikea löytää, jos arjen asiat ovat rempallaan.  Avun, tuen ja palvelujen soisi silloin löytyvän ilman luukutusta, ilman turhia mutkia ja solmukohtia. Sitä eheä palvelukokonaisuus ja sujuvat palveluketjut ihmisen näkökulmasta olisivat.

>>Takaisin alkuun