Hyppää sisältöön

Pohjois-Karjalan sote-hankkeen uutiskirje 4/2015

Sisältö:

  1. Maakuntamalli taipuu lain mukaan
  2. Sote-yrittäjät näkevät uudistuksen mahdollisuutena
  3. Verenpaineet selville ilman paineita
  4. Kolumni: Siun sote: tavoitteena tehokas ja tasa-arvoinen tulevaisuus Martti Kekomäki

     

Maakuntamalli taipuu lain mukaan

Jussi Turunen

Siun sote esittää loppuraportissaan uutta kuntayhtymää, joka tuottaisi jatkossa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut. Käytännössä kunnat olisivat uudessa mallissa tilaajia, jotka ostaisivat tarvitsemansa palvelut kuntayhtymältä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Eero Reijonen painotti raportin julkaisutilaisuudessa Huhmarissa, että kunnat päättävät lopulta soten kohtalon. Samalla hän ilmaisi olevansa kiitollinen kaikille hankkeen suunnittelutyöhön eri vaiheissa osallistuneille.

– Rahoitusmallien selvittyä kesän aikana kunnat voivat perehtyä laskelmiin, ja tehdä omat päätöksensä. Uudistusta ei ryhdytä tekemään, ellei enemmistö kunnista kannata sitä, Reijonen totesi.

Siun soten maakuntamalli on joustavasti sovitettavissa täkäläisen alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin, olipa varsinainen valtakunnallinen sote-laki millainen hyvänsä.

Malli on tässä vaiheessa vasta selvitys nykytilanteesta ja esitys vaihtoehdoista, lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Kuntien päätettäväksi malli menee syyskuussa. Silloin kunnat päättävät, perustetaanko alueelle uusi, yhteinen sote-kuntayhtymä. Uusi kuntayhtymä vastaisi koko Pohjois-Karjalan ja Heinäveden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä erikoissairaanhoidosta. Mallissa on lähdetty asukkaan tarpeista. Asukas saisi valita, mikä palvelu sopii hänelle parhaiten. Erikoissairaanhoidon tarve päätettäisiin kuitenkin edelleen perusterveydenhuollossa.

Ohjausryhmän puheenjohtaja Eero Reijonen painotti loppuraportin julkaisutilaisuudessa Huhmarissa, että kunnat päättävät sote-uudistuksesta. Kuva: Jussi Turunen

Toiminnan pääpaino olisi edelleen nykyisissä kuntakeskuksissa. Osa palveluista voitaisiin tuoda asukkaan kotiin esimerkiksi sähköisinä palveluina tai kotikäynteinä. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on tasavertaisten palvelujen takaaminen kaikille, mutta lisäksi toimenpiteillä tavoitellaan luonnollisesti kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Toiminnan tuloksellisuutta arvioitaisiin jatkossa myös laadullisin mittarein, eikä pelkästään suoritteiden määrällä. Tällaista laadullista arviointia voisi olla muun muassa hoidossa olevien diabeetikkojen verensokerin keskiarvon seuraaminen.   

 

>>Takaisin alkuun

 

Sote-yrittäjät näkevät uudistuksen mahdollisuutena

Jussi Turunen

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjät näkevät sote-uudistuksen mahdollisuutena syventää yhteistyötä. Siun sote ja Josek oy järjestivät syksyllä 2014 kyselyn alueen yksityisille palveluntuottajille. Kyselyyn vastasi yhteensä 119 alueella toimivaa sote-toimialan yritystä, säätiötä tai järjestöä. Huolta herättivät pienten toimijoiden asema tulevaisuudessa, kilpailutusten ja hankintojen toteutus sekä suuren kokonaisuuden hallinnan haasteet. Kyselyn tuloksia esiteltiin alueen sote-tuottajille Joensuun Tiedepuistossa viime helmikuussa järjestetyssä seminaarissa.

Kaikki palvelut, oli kyse kaupan kassasta tai päivystävästä lääkäristä, ovat toimintoja jotka jonkun täytyy tuottaa eli tehdä. Tulevassa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluita voi tuottaa joko mahdollinen tuottajaorganisaatio kuten kunta, tai yksityinen yrittäjä. Useissa Pohjois-Karjalan kunnissa molemmat toimivat jo nyt rinnakkain. Kokonaisuutta täydentää lisäksi niin sanottu kolmas sektori kuten erilaiset järjestöt ja vapaaehtoistyöhön perustuvat yhdistykset.  

Ely-keskuksen yritysasiantuntijan Seija Variksen mukaan sote-yrittäjille riittää kyllä töitä uudistuksen aikana ja sen jälkeen. Kuva: Jussi Turunen

Uudistuksesta voi parhaimmillaan hyötyä koko yrittäjäkunta, koska maakunnassa tarvitaan nimenomaan monituottajuutta. Ely-keskuksen yritysasiantuntija Seija Varis otti seminaarissa positiivisen näkökulman:

-En ole sote-ammattilainen, mutta tiedän jotain rahoituksesta. Yrittäjät ovat kyselleet, miten heidän käy uudistuksen myötä. Olen vastannut, että ei teillä ole hätää, työtä kyllä riittää", Varis totesi yrittäjäyleisölle Tiedepuistolla.

Esimerkiksi vanhuspalveluissa on aina tarvetta yrittäjille, jotka ovat lähellä ja tuottavat ammattitaitoista sekä hyvää palvelua asiakkailleen. Pärjäämisen avaimet ovat yrittäjillä.

>>Takaisin alkuun

Verenpaineet selville ilman paineita

Karviolainen Marita Ruippo mittauttaa verenpaineensa Karvion Nesteellä tottuneesti, sillä hänellä on laite myös kotonaan. Kuva: Jussi Turunen

Jussi Turunen

Karvion Nesteellä voi tarkastaa paineet renkaista, mutta myös kuljettajasta. Huoltoasemalta löytyy Semppi-terveyspiste, jossa jaetaan tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Mittarilla voi tarkistaa oman verenpaineensa, ja helposti omaksuttavaa terveystietoa löytyy tietokoneelta ja mukaan otettavista esitteistä.  

Huoltoaseman pitäjän Piia Hynnisen mukaan ihmiset ovat nykyään kiinnostuneempia terveydestään. Eniten terveyspisteellä käy yli 40-vuotiaita ihmisiä.

"Vaikka uteliaisuutta aihetta kohtaan riittää, jaettavan tiedon on silti oltava selkeää ja mieluiten matkan varrella", Hynninen kertoo.   

Semppi-pisteen idea on olla matalan kynnyksen paikka, jossa terveysasioihin voi perehtyä itse kaikessa rauhassa. Terveempi Itä-Suomi -hanke (Tervis) on tukenut itsehoitopisteiden kehittämistä, jossa muun muassa laajennetaan toimintaa perinteisten terveyskeskusten ulkopuolelle. Pisteitä on maakunnassa useita kymmeniä, myös Heinäveden kirjastoon on perustettu terveyspiste.

– Tietenkin ihmiset oleilevat mieluummin huoltoasemilla ja kirjastoissa, kuin terveyskeskuksissa. Tällaisissa tutuissa paikoissa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa voidaan jakaa ilman, että täytyy mennä asiakseen tapaamaan alan asiantuntijaa. Esimerkiksi rekkamiehet saattavat Karvion huoltoasemalla pysähtyessään vilkaista myös omat paineensa, kouluterveydenhoitaja ja Tervis-hankkeen kehittäjätyöntekijä Paula Kotilainen sanoo.

Kotilainen oli perustamassa Semppi-pisteitä Karvioon ja Heinävedelle yhdessä terveydenhoitaja Erja Hottisen kanssa. Pisteiltä löytyy tietokone, verenpainemittari ja esitteitä, Heinävedellä jopa vaaka. Esitteissä on tietoa muun muassa ravinnosta, liikunnasta ja unen merkityksestä terveyteen ja hyvinvointiin.

Kotilaisen mielestä verenpaineen mittaaminen saattaa olla asia, jota varten ei kauhean helposti hakeuduta terveyskeskukseen.

– Usein potilaat pitävät kotona ottamiaan mittauksia totuudenmukaisempina, koska vastaanotolla luultavasti jännittää ja lukemat voivat olla sen takia koholla, Kotilainen toteaa.

>> Takaisin alkuun

 

Siun sote: tavoitteena tehokas ja tasa-arvoinen tulevaisuus

Martti Kekomäki, Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori

Valtakunnallinen sote-hanke kaatui tunnetusti kalkkiviivoille. Hankkeen pysähtymisen syynä oli perustuslain tulkinta: suomalaista kuntaa ei voida lailla pakottaa luopumaan omista tehtävistään ja päätäntävallastaan sitä tuntuvasti suuremman järjestäjän – määrääjän ja vallankäyttäjän – hyväksi. Mutta kuntien oma-aloitteista yhteistyötä palveluiden siirtämiseksi 'leveämmille hartioille' laki ei kiellä.  Siun sote on siis hyvin laillinen hanke.

Siun sotessa tämän kaltaiseen vastuun siirtoon liittyy hartioiden leventämistavoitteen lisäksi palveluiden saumattomuus. Pidän hyvin toimivan julkisen hyvinvointijärjestelmän osuvana vertauskuvana pelijoukkuetta, jossa jokaisella pelaajalla on oma paikkansa ja tehtävänsä ja jossa pelaajia sitoo yhteen yhteisesti sovitut toimintatavat ja tavoitteet. Silloin ei ole enää lasketa sitä, kuka pelivälinettä kulloinkin siirtelee vaan sitä, saadaanko aikaan jotain sellaista, joka näkyy pelin loppunumeroissa. Palvelutapahtumien määrän mittaamisesta on silloin siirrytty mittaamaan kansalaisten selviytymistä omassa arjessaan, eli heidän pärjäämistään.

Huhmarin kokouksessa oli mahdollista arvioida Siun soten rakentamiseen käytettyjä menetelmiä ja koko hankkeen kypsyysastetta.

Sekä terveys- että sosiaalitoimen kokeneet ammattilaiset kertoivat tähänastisista havainnoistaan ja yhteisestä oppimisestaan. Kymmeniä vuosia oli saatettu auttaa aivan samoja asiakkaita heidän elämänsä tukemisessa, mutta silti naapurisektorin toimintatavat olivat pitkälti tuntemattomat. Kävi selväksi, että yhdessä päättäminen ja yhdessä toimiminen voisi vähentää päällekkäistä toimintaa ja, asiakkaan kannalta katsottuna, vähennetään samalla pallottelua luukulta toiselle. Monista muista kehittämishankkeista poiketen Siun sotessa tietoa ei tuotettu ulkopuolisen konsultin työnä vaan aivan omina havaintoina. Tämä lisäsi tulosten uskottavuutta ja osallisten sitoutumista. Hankkeessa alkaa olla oman lapsen tuoksu. Siun sote alkaa olla miunkii sotein.

Huhmarin tilaisuuden jälkipuolella selvitettiin kaavaillun muutoksen vaikutuksia moneen sellaiseen seikkaan, jotka viime kädessä tulevat ratkaisemaan koko hankkeen hyväksyttävyyden kuntien ja kuntalaisten tasolla. Niihin kuuluvat omaisuusjärjestelyt, henkilökunnan asema, kunnan ja sote-hankkeen välinen rajapinta – siis kuka tekee ja mitä – sekä tukipalveluiden ja rahoituksen kuviot. Näistä varsinkin rahoituksen osalta työ on kesken. Eri vaihtoehdot kustannusvaikutuksineen tullaan esittelemään kesän kuluessa ja niin, että kunnat voivat päättää asiasta jo syksyllä. Kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen.  Palkkojen osalta nimikekohtaista kirjavuutta tullaan vähentämään tuntuvasti.  Sille on jo saatu hintalappu, mikä ei ole kohtuuton.

Terveyden edistäminen, se varsinainen terveyspolitiikka, jää jatkossakin paikallisdemokraattiseen ohjaukseen. Itse pidän tätä hyvin tärkeänä ratkaisuna. Oman elämän hallinnan edellytykset riippuvat paljon siitä, miten sivistystoimi, nuorisotyö, liikuntamahdollisuudet ja laaja vapaaehtoistyö yhdessä järjestetään. Oman elämän hyvä hallinta on kaikkien tutkimusten mukaan kaikkein keskeisimpiä tekijöitä silloin, kun tarkastellaan väestön terveyden raskaiden kuvaajien, sairastavuuden ja kuolleisuuden muutoksia. Oman elämän hallinta luo myös toivon ja yhteisöllisyyden ilmapiirin: toivo paremmasta huomisesta kannattelee sekä yksilöä että yhteisöä.

Siun soten rakentamisessa on vielä tekemistä. Yksi kiinnostava yksityiskohta oli järjestäjän nostaminen tuottajarakennetta valvomaan. Aivan selvää käsitystä tämän järjestäjän rakenteesta ja toimintatavoista ei suunnittelijoilla ollut vielä tarjota. Sain sen käsityksen, että järjestäjä tasapainottaa ja ohjaa koko Siun soten toimintaa seuraamalla tavoitteiden toteutumista. Aika näyttää, ketkä tässä ohjaamossa istuvat ja mitä he tekevät. Vaikka ohjaus on aina onneksi, byrokratian peikkoa on syytä pelätä, aina.

Tietojärjestelmät ovat sekä muutoksen tukemisessa että tulosten seurannassa aivan avainasemassa. Ohjaustiedot tulee olla uunituoretta sekä palveluiden saatavuuden – jonotusaikojen - asiakastyytyväisyyden, turvallisuuden että toiminnan teknisen tehokkuuden osalta. Toiminnan tuottamaa tasa-arvoa ja sen vaikuttavuutta on voitava seurata pidemmiltä ajanjaksoilta. Siun soten onneksi Pohjois-Karjalaan on jo nyt viritetty oma tietojärjestelmä, joka kykenee tuottamaan suuren osan tarvittavasta tiedosta. Järjestelmän ei pidäkään olla maailman paras vaan maailman kehityskelpoisin. Kehitys taas edellyttää sitä, että järjestelmän kaikkia käyttäjiä ymmärretään kuunnella uudelleen ja uudelleen hankeen edistyessä.

Vielä kyseltiin, mitä tulisi tehdä niin sanotuille kokonaisulkoistuksille. Ei mitään, ainakaan tässä vaiheessa. Ensinnäkään mitään ei ole oikeastaan kokonaisulkoistettu, koska yhdelläkään kaupallisella toimijalla ei ole tässä maassa edes omaa synnytysosastoa, tehohoidosta puhumattakaan. Palvelut on joka tapauksessa hankittava julkiselta tuottajalta. Siis kentälle vain ja pallo liikkeelle! Oleellisempaa kuin peruspalveluiden tuottajan omistussuhde on se, että kaikki tuottajat ovat sitoutuneet samaan yhteiseen toimintaperiaatteeseen. Siinäpähän saadaan sitten julkisen sektorin kirittäjäkin kentälle ja vielä samaan hintaan.

Oma veikkaukseni on, että Siun sote saa pian perässähiihtäjiä. Sen rakentamisperiaatteet ovat terveet, järki on suunnittelussa aivan etusijalla, riskit on kartoitettu ja, ennen muuta, innostusta ei ole silti erehdytty tukahduttamaan byrokraattisella sammutuspeitteellä. Nimiyhdistelmä Pohjois-Karjala – North Carelia – yhdistetään jo nyt maailman laajuisesti uraauurtavaan kehittämistyöhön sydänsairauksien ehkäisytyössä. Siun soten jälkeen sama karjalainen kertomus jatkuu kohti palvelujärjestelmän tehokkuutta ja tasa-arvoa. 

Siinäpä on mallia monelle muulle!

>>Takaisin alkuun