Hyppää sisältöön

Pohjois-Karjalan sote-hankkeen uutiskirje 5/2015

Sisältö:

  1. Puhelinneuvonnasta vauhtia palveluun
  2. Hetkessä elävä nuori uskoo tilisaldoaan
  3. Kolumni: Valtimolla odottava myötäote sotesta Leena Mustonen

 

Puhelinneuvonnasta vauhtia palveluun

Jussi Turunen

Päivystykseen tulijan kuuluu aina soittaa ensin yhteispäivystyksen puhelinpalveluun. Soittaminen nopeuttaa palvelua, koska osa soittajan perustiedoista kirjataan jo puhelun aikana. Näin kaikkea ei välttämättä tarvitse kertoa henkilökunnalle uudestaan, jos päivystysreissu on luvassa.

– Tärkein kysymys on, että tarvitseeko soittaja päivystyksellistä hoitoa, sairaanhoitaja Leena Leppänen kertoo.

Leppäsen mukaan kaikissa tapauksissa ei ole tarvetta tulla päivystykseen, ja usein ihmisen hätä hellittää, kun hän saa sanoa huolensa ääneen edes puhelimessa. Soittoon vastaavalla hoitajalla on käytössä potilastietojärjestelmä ja tarvittaessa mahdollisuus konsultoida lääkäriä.  

Apulaisosastonhoitaja Marko Turusen mukaan etukäteen soittaminen on vähentänyt henkilökunnan tekemää päällekkäistä työtä.  Potilaalle annetaan hyvät kotihoito-ohjeet, tai ohjataan tämä ottamaan yhteyttä oikeaan paikkaan ja aikaan.

– Soittopalvelu on toiminut nyt kahden vuoden ajan, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Hoitajille jää yleensä hyvin aikaa kirjata soittajan perustiedot. Tämä nopeuttaa palvelua, jos ihmisen täytyy tulla vaivansa takia päivystykseen asti, Turunen sanoo.

Yhteispäivystykseen tulijan käynti sujuvoituu soittamalla ennen tuloa, koska osa soittajan perustiedoista kirjataan jo puhelun aikana. Kuva: Jussi Turunen

– Hälisevässä kansliassa muiden töiden lomassa annettu potilasohjaus puhelimitse ei ole välttämättä se paras vaihtoehto. Puhelimeen vastaaminen asianmukaisessa tilassa on laadukkaampaa ja turvallisempaa.

Puhelinpalvelu toimii päivittäin kello 7—22, muina aikoina puhelut ohjautuvat päivystykseen. Yöaikaan tulee ottaa yhteyttä vain sellaisissa päivystyksellisissä terveysongelmissa, jotka eivät voi odottaa aamuun. Puhelinneuvonnassa ei voi varata aikoja eikä tiedustella omaisen vointia tai omia laboratorio- tai röntgentutkimusvastauksia.

– Kaikki soitot koskevat pääosin päivystyksellisiä asioita. Omaisten vointiin tai vastauksiin liittyvät puhelut ohjataan oikeisiin paikkoihin ja oikeille henkilöille, Turunen toteaa.

 

>>takaisin alkuun

 

Hetkessä elävä nuori uskoo tilisaldoaan

Jussi Turunen

Nuorten kanssa terveyden edistämistyötä tekeville on tuttua, että nuori ei osaa aina tarkastella omia tekojaan tulevaisuuttaan silmällä pitäen. Esimerkiksi tupakan vaaroista puhuminen ei sykähdytä, jos ajattelee elämän kuitenkin olevan ohi kolmekymppisenä. Siksi erityisesti rahanmenon korostaminen voi olla yksi hyödyllinen näkökulma, jos tavoitellaan muutosta nuorten elämäntapoihin.

– Nuoret eivät yleensä kykene samaistumaan liian kauaskantoisiin asioihin. Tähän lasketaan usein mukaan oma terveys. Sairaudet ja heikentynyt jaksaminen ovat ikään kuin vanhojen ihmisten asioita. Sen sijaan tilisaldon hupeneminen päihteisiin koskettaa nuorta käytännössä tässä ja nyt, Pataluodon yläkoulun kouluterveydenhoitaja Leena Naumanen toteaa.

Kouluterveydenhoitaja Leena Naumanen tietää, että nuorille täytyy monesti perustella mitä hyötyä terveyden edistämisestä on juuri nyt. Kuva: Jussi Turunen

Vaikka liikunta on tätä nykyä pinnalla, se ei Naumasen mielestä näy kaikkien nuorten arjessa. Karkeasti yleistäen ne jotka liikkuvat, liikkuvat joka tapauksessa paljon, ja loput viihtyvät sisällä tietokoneen tai älypuhelimen ääressä.

– Ulkona olo on vähentynyt paitsi tietysti niillä nuorilla, jotka urheilevat. Olisi hyvä käydä tuulettumassa ulkona välitunneilla, mutta kaikkialla sitä ei edellytetä. Jaksaminen käy lopulta vähiin, jos kaikki aika kuluu sisätiloissa.

Naumasen mukaan nuorille kannattaa puhua esimerkiksi päihteistä jo ala-asteella. Ihanteellisinta olisi, jos välillä puhujana toimisi hieman vanhempi, päihteetön nuori. Esimerkin voima on sen verran voimakas, että usein opettaja ja vanhemmat jäävät kakkosiksi vanhemmille kavereille.

– Terveyden edistäminen nuorten kanssa on erilaista kuin aikuisten kanssa. Tavallisesti nuoren on saatava apua heti ja on kyettävä perustelemaan vakuuttavasti, mitä hyötyä esimerkiksi päihteettömyydestä on juuri nyt. Tulevaisuus tuntuu olevan monelle nuorelle vielä aika hämärä käsite ja tämä pitäisi muistaa myös jatkossa, kun kehitetään nuorille suunnattuja sosiaali- ja terveyspalveluja, Naumanen sanoo.

 

>>takaisin alkuun

 

Valtimolla odottava myötäote sotesta

Leena Mustonen, Valtimon kunnanjohtaja

 

Valtimon kunta satsaa tulevaisuuteen ja asukkaiden peruspalveluihin. Vanhusten uusi hoivakoti Kotoranta valmistui kylän parhaalle paikalle viime vuonna ja käynnissä on tekninen suunnittelu Valtimon vuodeosaston muuttamiseksi hoiva-asunnoiksi. Kattava valokuituverkko

valmistui kuntaan jo reilu vuosi sitten ja vanhusten koteihin tuotavia sähköisiä palveluita pilotoidaan parhaillaan. Tavoitteena on vähentää vanhusten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta ja helpottaa kotona asumista. Päiväkoti muuttaa Kuntalaisten Talolle remontoitaviin uusiin tiloihin loppusyksyllä ja koulun ja keskuskeittiön rakentaminen alkaa kesällä. Vesi- ja viemäriverkkoa tehdään noin sadalle liittyjälle haja-asutusalueella.

Kunnan pieni koko asettaa omat rajoitteensa, muun muassa toimintojen haavoittuvuus on riski. Mutta on asialla hyvätkin puolensa: asiat pysyvät hyvin "näpeissä" ja niiden hoitaminen on mutkatonta.  Valtimolla sosiaalitoimi on kunnan omaa toimintaa, terveydenhuolto sen sijaan on jo 1970-luvulta asti ollut Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän tehtävänä. Näemme, että sote-integraatio on tarpeen ja välttämätön.  Valtimon kunta ei ole kuitenkaan halunnut tässä tilanteessa lähteä väliaikaisten ratkaisujen tielle. Olemme päättäneet odottaa ratkaisun maakunnallisesta Siun sote -mallista, jossa tavoitteena on, että sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat asukkaalle saumattoman palveluketjun.

Vastuu kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on kunnalla. Peruskunnan ja soten rajapinnan on hyvä olla mahdollisimman huomaamaton. Olennaista on, kuinka hyvin kunnan omat, muiden toimijoiden tuottamat ja soten lähipalvelut toimivat yhteen, ja kuinka hyvin pystymme järjestämään palveluprosessin asukkaan näkökulmasta ja hänen tarpeistaan lähtien.

Valtimolla suhtaudutaan maakunnalliseen soteen ja uuden kuntayhtymän perustamisen "myötäotteella". Tunnelma on kuitenkin tällä hetkellä odottava.  Hallitusneuvottelut ovat loppusuoralla ja niissä ratkeaa myös valtakunnallinen sote-linjaus: tuleeko ratkaisuksi kuntayhtymämalli vai maakuntamalli. Päättäjien ja kuntalaisten keskusteluissa on päällimmäisenä lähipalveluiden saatavuus, kunnan asiantuntijuuden hyödyntäminen ja kunnan äänen kuuluminen maakunnallisessa päätöksenteossa ja palveluiden järjestämisessä ja luonnollisesti myös kunnalle koituvat kustannukset. Rinnalla käymme keskustelua myös siitä, miten sote-uudistus vaikuttaa kunnan johtamisjärjestelmään ja muuhun palvelutuotantoon.

Valtimon valtuutetut tutustuvat parhaillaan väliraportin aineistoon ja valtuusto kokoontuu asian tiimoilta seminaariin pian sen jälkeen kun taloustyöryhmän tulokset ovat käytettävissä.

 

>>takaisin alkuun